Venäjän hyökkäys Ukrainaan – skenaarioita sodan taloudellisista vaikutuksista

Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Venäjän hyökkäys Ukrainaan – skenaarioita sodan taloudellisista vaikutuksista
Lehdistötilaisuus, 11.3.2022
(Esitysaineisto 2022-03-11 OR Suomen talouden skenaariot.pdf)

Venäjän hyökkäys Ukrainaan – skenaarioita sodan taloudellisista vaikutuksista

Arvoisat median edustajat, hyvä yleisö,

Tervetuloa tähän lehdistötilaisuuteen, jonka aihe on poikkeuksellisen synkkä.

Viime vuoden positiivinen talouskehitys on saanut uuden varjon ylleen Venäjän Ukrainaan tekemän laittoman ja brutaalin hyökkäyksen johdosta. Se on pakottanut ukrainalaiset taistelemaan maansa ja vapautensa puolesta ja järkyttänyt Euroopan turvallisuuden perustaa.

Ajatuksemme ovat ukrainalaisten luona. Käynnissä on valtava, inhimillinen tragedia ja humanitaarinen katastrofi, joka on vaatinut jo tuhansia kuolonuhreja ja pakottanut yli kaksi miljoonaa ihmistä pakenemaan kodeistaan.

Eurooppa on osoittanut yhtenäisyytensä asettamalla erittäin nopeasti ennennäkemättömän voimakkaita talouspakotteita. Ukrainaa on tuettu antamalla sekä puolustuskalustoa että humanitaarista ja taloudellista apua. Erityisen merkittävää on ollut kansalaisyhteiskunnan aktiivinen, voimakas tuki Ukrainalle, niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.

Epävarmuus vaikuttaa ihmisten mieliin ja sitä kautta talouteen. On ymmärrettävää ja perusteltua, että tapahtumat ovat saaneet myös suomalaiset miettimään turvallisuuspoliittisia ratkaisuja.

Suomen Pankin tehtävänä tässä vaikeassa tilanteessa on huolehtia osaltaan hinta- ja rahoitusvakaudesta. Se vaatii sodan taloudellisten vaikutusten arviointia. Tätä työtä on tehty niin Euroopan keskuspankissa kuin Suomen Pankissa. Koska epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, normaalin maaliskuun väliennusteen sijasta julkaisemme kaksi skenaariota vaikutuksista Suomen talouskasvuun ja inflaatioon.

KALVO 2

Sodan taloudelliset vauriot – sillä vaurioita ja tuhoahan se vain tuottaa – riippuvat ennen muuta sen kestosta ja laajuudesta. Sitä emme tällä hetkellä voi tietää. Oma arvioni kallistuu siihen, että edessä on pitkäkestoinen ja laaja-alainen vastakkainasettelu läntisen maailman ja Venäjän välillä. Helppoa ulospääsyä konfliktista ei ole näkyvissä.

Putinin sodan seurauksena Eurooppaan on laskeutunut taloudellinen rautaesirippu. Se on liki kaikenkattava rahoituksellinen, taloudellinen, teknologinen ja energiataloudellinen rautaesirippu. On hyvin todennäköistä, että tämä taloudellinen rautaesirippu jakaa maanosaamme sen itäisessä osassa koko näköpiirissä olevan tulevaisuuden ajan.

Suurimmat vauriot Putinin sota aiheuttaa paitsi Ukrainan myös Venäjän taloudelle, nimenomaan tavallisille ukrainalaisille ja venäläisille. Tavallisen venäläisen elintaso laskee rajusti, kun ruplan arvo on romahtanut, pankkijärjestelmä natisee, työttömyys nousee ja tuonti lännestä kuihtuu, etenkin elektroniikan ja teknologian tuonti.

Myös Euroopalle ja Suomelle osana Eurooppaa seuraa taloudellista haittaa. Vaikutukset Euroopan unionin jäsenmaissa ulottuvat kaasun ja öljyn hinnan kovasta noususta ja yritysten viennin supistumisesta monien raaka-aineiden, kuten kriittisten mineraalien ja lannoitteiden, pulaan sekä inflaation nopeutumiseen energian ja raaka-aineiden hinnannousun takia.

Tätä taustaa vasten on kaikki perusteet siihen, että EU pyrkii vahvistamaan omavaraisuuttaan kriittisillä sektoreilla, kuten energiataloudessa. Komissio julkistikin tiistaina suunnitelman vähentää Euroopan riippuvuutta Venäjän kaasusta kahdella kolmasosalla jo vuoden loppuun mennessä ja päästä riippumattomaksi Venäjän fossiilisista polttoaineista 2030 mennessä. Tämä käy yksiin ilmastonmuutoksen vastaisten ponnistelujen kanssa.

Samalla on jouduttu nopeasti arvioimaan sitä, kuinka finanssi- ja rahapolitiikalla pystytään lievittämään vaurioita sekä ylläpitämään ja tukemaan kestävää kasvua ja korkeaa työllisyyttä. EKP:n neuvosto osaltaan käsitteli tämän viikon kokouksessaan.

Juuri tällaisen arvioinnin perustaksi me tarvitsemme hyvin punnittuja skenaarioita, joiden pohjalta voimme paremmin hahmottaa edessä olevia taloudellisia haasteita Euroopalle ja Suomelle.

KALVO 3

Kuten esitykseni alussa totesin, viime vuoden talouskehitys oli euroalueella suotuisaa. Talous ehti toipua koronakanveesista. Koko vuoden 2021 kasvuksi kirjataan reilu 5 %. Tänä vuonna kasvun ennustettiin vielä joulukuussa pysyvän ripeänä, mutta Venäjän-Ukrainan sodan vuoksi näkymä on aiempaa heikompi.

EKP:n tuore perusskenaario laadittiin Venäjän-Ukrainan sodan alkumetreillä suuren epävarmuuden vallitessa, joten se huomioi vain osan konfliktin vaikutuksista. Sen mukaan sota leikkaa, mutta ei tukahduta, euroalueen kasvua tänä vuonna, ja tulevina vuosina konfliktin vaikutus kasvuun jää pieneksi. Kasvua hidastavat energiahintojen nousu, tilanteen luoma epävarmuus ja tarjonnan pullonkaulojen paheneminen.

Tämän vuoden kasvuksi perusskenaariossa ennustetaan 3,7 %. Ensi vuonna kasvu olisi 2,8 %. Tilanne on kuitenkin sittemmin kehittynyt vakavampaan suuntaan, ja osa vaikutuksista voi olla hyvin pitkäaikaisia, jos taloudellinen rautaesirippu jää pysyväksi.

KALVO 4

Puhtaasti rahapolitiikan näkökulmasta olennaista on tarkastella Venäjän-Ukrainan sodan vaikutuksia inflaatioon. Viime keväänä koronapandemian hellittämisen myötä nopeasti toipunut kysyntä ja samanaikaiset tarjonnan pullonkaulat alkoivat nostaa energian ja raaka-aineiden hintoja, ja sota on kiihdyttänyt tätä kehitystä.

Vasemmanpuoleisesta kuviosta näkyy, kuinka energian hinta on noussut ennätyskorkeaksi Ukrainan sodan seurauksena. Helmikuussa euroalueen inflaatio, joka on kalvolla oikealla, kiihtyi 5,8 prosenttiin, josta keltaisella merkityn energian hinnan vaikutus oli yli puolet. Energian ja ruoan hinnasta puhdistettu pohjainflaatio oli helmikuussa 2,7 %.

Inflaation ennustetaan kiihtyvän Ukrainan sodan vuoksi tänä vuonna aiempaa selvästi nopeammin (5,1 %), ja asettuvan vuoteen 2024 mennessä EKP:n kahden prosentin tavoitteen tuntumaan energian ja raaka-aineiden hintojen tasaantuessa.

KALVO 5

Perusskenaarion lisäksi EKP on laatinut kaksi vaihtoehtoista skenaariota: epäsuotuisan ja vakavan skenaarion, adverse ja severe.

Epäsuotuisassa skenaariossa Venäjälle asetetut sanktiot aiheuttaisivat häiriöitä globaaleihin tuotantoketjuihin sekä pitkäkestoisia katkoksia Venäjän energiatoimituksiin euroalueelle. Myös geopoliittisten jännitteiden katsotaan jatkuvan pidemmän aikaa. Epäsuotuisassa skenaariossa kasvu hidastuisi tänä vuonna 2,5 prosenttiin ja ensi vuonna 2,7 prosenttiin.

Vakavassa skenaariossa negatiivinen kasvuvaikutus olisi aavistuksen suurempi kuin epäsuotuisassa skenaariossa vielä korkeampien energian hintojen takia.

KALVO 6

Epävarmuuden kasvusta huolimatta kansainväliset ja Euroopan rahoitusmarkkinat ovat toimineet ilman vakavia häiriöitä. Epävarmuus on näkynyt voimakkaimmin energia- ja hyödykemarkkinoilla sekä Venäjään kytköksissä olevissa yrityksissä, pankeissa ja maissa.

Suomen pankki- ja rahoitussektorilla suorat altistumat Venäjälle ovat hyvin pienet, mikä viittaa siihen, että riskit on ymmärretty. Vain yhdellä suurella pohjoismaisella pankilla on altistumia Venäjälle ja Ukrainaan, ja nekin ovat vähäisiä. Pankkien tappionkantokyky on niin ikään hyvä, ja yritysten luottoriskit lähtökohtaisesti matalat. Pankkien varainhankinnan kustannuksissa ei juurikaan ole tapahtunut muutoksia.

Kyberriskien mahdollisuus on sodan puhkeamisen jälkeen kuitenkin kasvanut, ja yhdessä sanktioiden kanssa ne voivat nostaa pankkien operatiivisia riskejä. Tilanteen kehittymistä tulee seurata tarkasti.

Euroalueen keskuspankit, mukaan lukien Suomen Pankki varmistavat, että tässä epävarmassa tilanteessa rahoitusmarkkinoiden likviditeetti pysyy hyvänä ja että käteistä on saatavilla.

KALVO 7

Päivitetyn tilannearvion pohjalta ja tilanteen epävarmuuden huomioon ottaen EKP:n neuvosto piti pääosin voimassa joulukuiset rahapoliittiset päätöksensä. Rahapolitiikan asteittaista normalisointia jatketaan.

Epävarmassa tilanteessa rahapolitiikassa toimitaan johdonmukaisesti, vakaalla kädellä niin, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. APP-ohjelman netto-ostot lopetetaan näillä näkymin syksyn mittaan.

EKP:n ohjauskorkoja voidaan ryhtiä nostamaan jonkin aikaa sen jälkeen, kun netto-ostot APP-ohjelmassa ovat päättyneet, ja muutoksia tehdään asteittain.

Lopuksi haluan todeta rahapolitiikasta, aivan kuten pääjohtaja Lagarde tähdensi eilen, että EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis käyttämään kaikkia välineitään sen varmistamiseksi, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

***

Hyvät kuulijat,

Venäjän hyökkäys Ukrainaan havahdutti varmasti viimeisetkin Euroopassa Venäjän aggressiiviseen voimapolitiikkaan ja paljasti vakavia haavoittuvuuksia turvallisuudessamme. Venäjän toimet pakottavat Euroopan ja Suomen uudistamaan talouden rakenteita. Euroopan talous- ja turvallisuusyhteistyötä syvennetään, mikä näkyy käynnissä olevan Versailles’n EU-huippukokouksen agendassa.

On myös realismia, ettei Euroopan strateginen autonomia ole mahdollista niin kauan kuin olemme riippuvaisia Venäjän fossiilisista polttoaineista. Meidän on kehitettävä iskunkestävyyttämme ja nopeutettava vihreää siirtymää investoimalla uusiutuvan energian tuotantoon, energiatehokkuuteen ja energiainfraan.

Myös EKP:n rahapolitiikka tukee Euroopan selviytymistä muuttuneessa ympäristössä. EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis käyttämään kaikkia välineitään sen varmistamiseksi, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Vaikka epävarmuus tulevasta on suurta, yhden asian kuitenkin varmuudella tiedämme. Me tiedämme, että sodan kovinta hintaa maksaa nyt Ukrainan kansa. Lyhyellä aikavälillä tärkein prioriteettimme onkin ukrainalaisten tukeminen ja auttaminen. Ukrainaa ei saa jättää yksin.

Siirrän nyt puheenvuoron tutkimuspäällikkö Iikka Korhoselle, joka avaa tarkemmin Venäjän talouden tilannetta sekä Euroopan ja Venäjän kytköksiä. – Alustusten jälkeen vastaan kysymyksiinne.