Pääjohtaja Olli Rehn: Maksufoorumi 25.5.2022, inflaatio ja rahapolitiikka

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Maksufoorumi 25.5.2022, inflaatio ja rahapolitiikka

Hyvät maksufoorumin osallistujat, hyvät maksamisen asiantuntijat,

Maksufoorumi on varma kevään merkki. Se kokoaa yhteen maksamisen parissa työskenteleviä asiantuntijoita kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista maksamisen ympärillä. Maksufoorumi järjestetään nyt jo viidennentoista kerran. Haluan jo tässä vaiheessa kiittää kaikki puhujia, keskusteluun osallistuneita sekä kaikkia tapahtumaan osallistuvia.

Tänä keväänä ja menneenä talvena uutiset ovat täyttyneet järkyttävistä kuvista Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Talouden alueella inflaatio on vuosien tauon jälkeen vahvasti todellisuutta. Maksamisen alueella varautumisen tärkeys on korostunut. Se näkyy sekä käteisen kysynnän nousuna että keskusteluna erilaisten maksamisen tapojen ja vaihtoehtojen tarpeellisuudesta. Keskityn tänään puheenvuorossani poliittisen tilanteen muuttumisen vaikutuksiin rahapolitiikan ja maksamisen kysymyksissä.

Isossa kuvassa Venäjän hyökkäyksen taloudelliset vaikutukset riippuvat olennaisesti siitä, kuinka pitkäkestoiseksi ja laajaksi se muodostuu. Sota lisää epävarmuutta tulevasta kehityksestä sekä nostaa energian ja raaka-aineiden hintoja. Se näkyy kuluttajahintojen nousuna. Sota myös pahentaa tuotannon pullonkauloja, kun monista mineraaleista, metalleista, viljasta ja lannoitteista syntyy pulaa.

Euroalueen talous oli ennen sodan puhkeamista elpynyt odotuksia paremmin koronakriisistä. Kokonaistuotannon arvioitiin palaavaan lähelle koronaa edeltänyttä kasvutrendiä vuoden 2023 aikana. Venäjän hyökkäyssota kuitenkin heikentää kasvunäkymiä euroalueella.

Oma arvioni on, että EKP:n seuraavaa, kesäkuussa julkaistavaa ennustetta joudutaan päivittämään heikompaan suuntaan. Kasvuluvuista joudutaan todennäköisesti leikkaamaan siivu pois etenkin odotettua korkeampien energian hintojen ja tarjontakapeikkojen takia.

Energian ja raaka-aineiden hintakehitys on vaikuttanut myös euroalueen inflaationäkymään. Energian hinnannousu selittää nyt yksin noin puolet euroalueen kokonaisinflaatiosta, joka oli huhtikuussa 7,4 %.

Energian ja raaka-aineiden hinnannousu ja yhä jatkuvat tarjontahäiriöt läikkyvät myös muihin hintoihin. Tämä näkyy varsinkin ruoan hinnassa, mutta myös tiettyjen teollisuustuotteiden (esim. autot ja elektroniikka) hinnoissa. Erityisesti tämän vuoden aikana on kuitenkin näkynyt inflaation asteittaista laaja-alaistumista myös näiden hyödyke-erien ulkopuolella.

Energian ja ruoan hinnasta puhdistettu pohjainflaation mittari oli huhtikuussa 3,5 %. Tänä vuonna inflaation arvioidaan kiihtyvän sodan vuoksi vuositasolla 6–7 prosenttiin. Venäjän hyökkäyssota on merkittävästi lisännyt inflaatioon liittyvää epävarmuutta, ja inflaatioon liittyvät yläsuuntaiset riskit ovat kasvaneet.

Kevättalvella tehtyjen ennusteiden nojalla on silti mahdollista, että inflaatio voisi hidastua tulevina vuosina EKP:n kahden prosentin tavoitteen tuntumaan, riippuen etenkin energian ja raaka-aineiden hintakehityksestä tästä eteenpäin.

Kohonneisiin energiahintoihin ei rahapolitiikalla juurikaan voida vaikuttaa. Rahapolitiikalle kriittistä on se, vaikuttaako energian ja raaka-aineiden hinnannousu palkkoihin, inflaatio-odotuksiin ja yritysten hinnoittelukäyttäytymiseen.

Palkkojen ja hintojen kierteen välttämiseksi on erityisen tärkeää hillitä inflaatio-odotuksia, jotka ovat tämän vuoden aikana nousseet.  Eri inflaatio-odotusten mittarit ovat tällä hetkellä kauttaaltaan yli 2 prosentin, mutta keskipitkällä aikavälillä yhä melko lähellä tuota tasoa.

Nopeutunut energiainflaatio ei kuitenkaan yksistään ja automaattisesti johda pysyväisluonteiseen nopeaan inflaatioon, ellei se aiheuta merkittäviä kerrannaisvaikutuksia eli hintojen ja palkkojen kierrettä.

Palkkainflaatio on euroalueella ollut toistaiseksi melko maltillista, mutta sen ennustetaan kiihtyvän jonkin verran tänä vuonna. Työmarkkinat ovat kuitenkin yhä toipumassa vakavasta koronakriisistä. Tämä on merkittävä ero Yhdysvaltoihin, jossa palkkainflaatio on selvästi nopeampaa ja talouden toipuminen ollut vauhdikkaampaa.

Rahapolitiikkaan kohdistuu siis ristikkäisiä paineita: yhtäältä on otettava huomioon inflaation voimakkaaseen kiihtymiseen vaikuttavat seikat, toisaalta mahdolliset kasvun nopeaan vaimentumiseen liittyvät tekijät. Tilanne ei ole helppo, mutta EKP:n neuvostolla on tarvittavat rahapolitiikan instrumentit käytössään tilanteen vakauttamiseksi.

Tämän analyysin valossa olisi perusteltua jatkaa rahapolitiikan normalisointia nostamalla talletuskorkoa nykyisestä -0,50 %:sta -0,25 %:iin heinäkuussa ja edelleen nollaan syksyn koittaessa. Taloustilanteeseen liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta etenkin Venäjän hyökkäyssotaan ja sen vaikutuksiin liittyen.

Vaikka korot todennäköisesti jo melko pian nousevat, rahapolitiikan normalisointi toteutetaan asteittain. Korkojen nouseminen nollaan ei vielä tarkoita, että rahapolitiikka olisi muuttumassa kireäksi. On silti tärkeää olla perillä siitä, mitä korkojen nousu tarkoittaa taloudelle ja varautua sen mukaisesti. Tämä koskee niin valtioita kuin kotitalouksiakin.

Entä sitten viimeaikaisten tapahtumien vaikutukset maksamisen osalta?

Suomessa maksaminen on tehokasta. Sähköisten maksutapojen edut ovat kiistattomat monissa käyttötapauksissa. Kuluttajille tekemämme kyselyn mukaan noin 85 prosenttia kuluttajista maksaa päivittäistavaransa useimmiten kortilla, kun vain noin 8 prosenttia maksaa ostoksensa useimmiten käteisellä. Maksukorttia pidetään käteistä nopeampana ja vaivattomampana. Eurokäteisen lisäksi meillä ei kuitenkaan ole yhteistä eurooppalaista maksutapaa, vaan laajasti toimivat ratkaisut nojaavat globaaleihin maksukortteihin. Orastanut kehitys eurooppalaisen sähköisen maksutavan luomiseksi on ollut viime aikoina vastatuulessa.

Mobiilimaksaminen kehittyy voimakkaasti. Muut pohjoismaat ovat Suomea edellä tässä kehityksessä. Juuri kuultu Maksufoorumin ensimmäinen paneeli käsitteli mobiilimaksamista. Paneelissa edustettuina olleet mobiilimaksujärjestelmät ovat kaikki mukana hankkeessa, joka tähtää sujuvaan mobiilimaksamiseen myös Euroopan maiden välillä.  Suomen Pankin ja muiden euroalueen keskuspankkien yhteisenä tavoitteena on eurooppalainen, koko euroalueella toimiva sähköinen maksutapa.

Tärkeää on, että meillä on jatkossakin vaihtoehtoja, jotka nojaavat eri taustajärjestelmiin. Vaihtoehtoisten maksutapojen olemassaololla on monia etuja: kilpailullinen markkina edistää innovaatioita, pitää huolta kustannustehokkuudesta ja tarjoaa vaihtoehtoja häiriötilanteista selviämiseen. Sopiva hajautus on tälläkin alueella järkevää riskienhallintaa. Parhaita varajärjestelmiä ovat sellaiset, joita osaamme luontevasti käyttää arjessa jo normaaliaikoina.

Eurojärjestelmällä on käynnissä selvitys digitaalisesta eurosta. Päätöstä digitaalisen euron liikkeeseen laskemisesta ei kuitenkaan ole tehty. Haluan siksi vain mainita, että digitaalista euroa ei tule ajatella ratkaisuksi nyt keskustelussa oleviin varautumiskysymyksiin.

Toimialan yritykset tekevät omaa jatkuvuustyötään. Maksaminen on toiminut pääsääntöisesti hyvin, joten yksittäisten toimijoiden tasolla tehtyä jatkuvuustyötä voi pitää onnistuneena.

Mutta riittääkö varautumisemme kaikissa kuviteltavissa olevissa häiriöissä? Mitä teemme sitten, jos yksittäisen toimijan jatkuvuustoimet eivät riitä?

Maksaminen on verkostotoimintaa ja rahoitustoimiala nojaa luottamukseen. Kun järjestelmää todella koetellaan, on meillä oltava keinot, joiden varassa toimiala ja yhteiskunta voivat jatkaa.

Aiemmin meiltä on ehkä puuttunut yhteinen näkemys uhasta, joka voisi häiriöitä aiheuttaa. Valitettavasti tämän vuoden aikana olemme kaikki ymmärtäneet, että uhka on olemassa.

Meillä on Suomessa olemassa erinomainen kokonaisvarautumisen malli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Kannustan kaikkia osapuolia työskentelemään varautumisen tason nostamiseksi entisestään.

Finanssitoimiala hyödyntää digitalisaation luomia mahdollisuuksia lähes kaikessa palvelutuotannossaan. Vahvasti digitalisaatioon nojaavalla toimialallamme kyberturvallisuus on välttämättömyys. Sen tärkeyttä on toistettu jo pitkään, ja kuluvan kevään aikana olemme kuulleet ja nähneet lausuntoja kyberturvallisuuteen panostamisen merkityksestä useilta viranomaisilta niin kotimaassa kuin muualla.

Suomessa kyberhäiriöihin varautumista ovat korostaneet mm. Kyberturvallisuuskeskus ja Finanssivalvonta.  Yhdysvalloissa varoitus Venäjän kyberuhasta on tullut aina presidentiltä asti.

Seuraamme tiiviisti, miten maksaminen ja muut välttämättömät rahoitusmarkkinapalvelut ovat toimineet Ukrainan vaikeassa tilanteessa ja pyrimme keräämään oppeja kotimaiseen varautumiseen.

Ukrainassa digitaalisten palveluiden jatkuvuutta on edesauttanut laaja horisontaalinen yhteistyö viranomaisten ja toimialojen kesken. Pilvipalveluiden käyttämistä on sallittu normaalioloja laajemmin, ja tärkeät tietoliikenneyhteydet on onnistuttu pitämään toiminnassa. Näillä keinoilla pankkien palvelut on saatu pysymään pääsääntöisesti käytettävissä ja häiriöiden sattuessakin toipuminen on ollut tehokasta. Näitä oppeja tulee hyödyntää myös Suomessa tehtävässä varautumistyössä.

Hyvät kuulijat,

Tässä haasteiden maisemassa on tärkeää, että yhteistyömme maksujärjestelmän kehittämiseksi jatkuu yhtä tiiviinä ja menestyksekkäänä kuin tähänkin asti.

Toivotan teille antoisaa sekä rakentavaa keskustelua Maksufoorumissa ja samalla hyvää loppukevättä ja alkavaa kesää.

Kiitos.