Pääjohtaja Olli Rehnin avaussanat mediainfossa: EKP:n strategia-arvio
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Tiedotustilaisuus EKP:n uudesta rahapolitiikan strategiasta 9.7.2021 klo 10.00
EKP:n strategia-arvio
Arvoisat median edustajat,
Tervetuloa minunkin puolestani tähän virtuaaliseen pressitapaamiseen Euroopan keskuspankin uudistetusta strategiasta.
Monen helleviikon jälkeen ja keskellä tiivistä Suomen lomakautta on ilo nähdä, että niin moni teistä on ehtinyt langoille tänään. Euroopan keskuspankki noudattaa Keski-Euroopan lomakautta, ja siksi nyt Suomen suvessakin saadaan sulatella näitä merkittäviä rahapolitiikan päätöksiä.
Palasin eilen Frankfurtista EKP:n neuvoston paripäiväisestä seminaarista ja kokouksesta, ja esittelen nyt EKP:n uuden strategian keskeisimmät kohdat suomeksi suomalaiselle yleisölle.
Ensin hieman taustaa. Euroopan keskuspankin (EKP) strategia otettiin käyttöön vuonna 1998 rahaliittoa perustettaessa, ja sitä täsmennettiin vuonna 2003. Maailma on sen jälkeen muuttunut paljon, ja niin on myös rahapolitiikan toteuttaminen. Viimeiset puolitoista vuotta olemme tehneet tiivistä työtä ja analysoineet rahapolitiikan toimintaympäristöä sen selkeyttämiseksi, miten strategiaamme tulisi muuttaa, jotta hoitaisimme paremmin leiviskämme.
Uusikin strategia nojaa luonnollisesti Euroopan unionin perussopimukseen. Sen mukaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintavakautta.
Vakaat ja ennustettavat hintanäkymät ja sitä kautta kansalaisten luottamus rahan ostovoiman säilymiseen on aivan keskeinen edellytys kestävälle talouskasvulle ja korkealle työllisyydelle.
Strategian keskeinen tausta-ajatus on, että koko kansantalouden tasolla hintavakaus, tasapainoinen kasvu ja korkea työllisyys ovat keskenään sopusoinnussa olevia tavoitteita. Strategia on linjaus siitä, miten EKP ylläpitää hintavakautta euroalueella ja millaisia täsmällisempiä tavoitteita se rahapolitiikalleen asettaa.
Juuri tämän vuoksi rahapolitiikan strategialla on suuri merkitys paitsi kansantalouden myös yksittäisen kansalaisen ja kotitalouden hyvinvoinnin ja työllisyyden kannalta. Onnistunut rahapolitiikka auttaa varmistamaan, että keskuspankin rahapolitiikka pitää yllä hintavakautta ja edistää parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisten hyvinvointia. Sen kautta toteutunut ja odotettu tuleva talouskehitys kytketään politiikkapäätöksiin ja niiden ymmärrettävään viestintään suurelle yleisölle.
* * *
Keskeinen osa rahapolitiikan strategiarevisiota on ollut kansalaisten ja sidosryhmien näkemysten kuunteleminen. Kuulemistilaisuuksien avulla olemme voineet muodostaa paremman käsityksen kansalaisten odotuksista, ja erityisesti siitä, miten rahoitusvakaus, työllisyys ja ympäristön kestävyys ovat yhteydessä EKP:n tehtäviin1. Suomen Pankki järjesti useita strategia-arvioon liittyviä kuulemistilaisuuksia sekä kansainvälisen rahapolitiikkaa käsittelevän webinaarin viime syksynä.
* * *
Miksi strategiarevisioon ryhdyttiin? Keskeinen syy strategiauudistukselle on ollut talouden toimintaympäristön muuttuminen merkittävästi sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto uudisti strategiaansa edellisen kerran vuonna 2003. Tuottavuuskasvun hidastuminen ja väestön ikääntyminen ovat laskeneet talouden tasapainokorkoa ja inflaatiota.
Olemme arvioineet laajasti sitä, miten nämä toimintaympäristön muutokset vaikuttavat rahapolitiikkaan. Olemme tarkastelleet hintavakauden määritelmää, rahapolitiikan välineitä ja niiden vaikutuksia, sekä päävaikutuksia että mahdollisia sivuvaikutuksia, samoin kuin viestintäkäytäntöjämme. Lisäksi olemme arvioineet digitalisaation, rahoitusmarkkinoiden vakauden, globalisaation ja ilmastonmuutoksen merkitystä rahapolitiikan näkökulmasta.
* * *
Keskeisin muutos strategiassamme on inflaatiotavoitteen uusi määritelmä ja se, miten tavoitetta jatkossa päätöksenteossa sovellamme. Nyt historiaan jäävä tavoitteen määritelmä oli ”alle mutta lähellä 2 %”, joka oli epämääräinen ja alakierteinen, kun tuo 2% usein tulkittiin katoksi. Uuden strategian mukaan hintavakautta voidaan parhaiten ylläpitää pyrkimällä 2 prosentin inflaatioon keskipitkällä aikavälillä. Uusi inflaatiotavoite on selkeästi symmetrinen ja yksiselitteinen.
Symmetrisyys tarkoittaa, että EKP:n neuvosto pitää sekä tavoitetta hitaampaa että sitä nopeampaa inflaatiota yhtä kielteisinä. Jos toteutunut inflaatio on tavoitetta hitaampaa tai nopeampaa, poikkeamiin reagoidaan rahapolitiikalla asteittain, ottaen huomioon talouden häiriöiden luonne. Tilapäisiksi arvioituihin poikkeamiin ei välttämättä reagoida lainkaan.
Kahden prosentin symmetrinen inflaatiotavoite toimii puskurina hintojen alasuuntaisen kierteen eli deflaation riskin varalta ja antaa rahapolitiikalle tilaa reagoida inflaation voimakasta hidastumista vastaan. Lisäksi haluamme rajoittaa kansantaloudelle liian nopeaan hintojen nousuun liittyviä kustannuksia. Kahden prosentin inflaatiopuskuri auttaa ja lieventää alaspäin jäykkien palkkojen negatiivisia työllisyysvaikutuksia ja lieventää myös inflaation mittaamiseen liittyvää positiivista mittausharhaa.
Keskipitkälle aikavälille määritelty inflaatiotavoite mahdollistaa tarvittaessa myös muiden taloudellisten häiriöiden, kuten työllisyyteen tai rahoitusvakauteen liittyvien häiriöiden, tasaamisen. Eurojärjestelmän rahapolitiikassa huomioidaan systemaattisesti aina myös rahapolitiikan toimien mahdolliset haitalliset sivuvaikutukset.
* * *
Viimeaikaisten trendien takia rahapolitiikan liikkumavara taantuman uhatessa ja inflaation hidastuessa on tänä päivänä rakenteellisesti aikaisempaa pienempi. Tavoitetta hitaamman inflaation jakson pitkittyessä myös inflaatio-odotukset voivat kääntyä laskuun, jolloin voi muodostua deflaatioriskejä. Tätä rajoitetta nimitetään rahapolitiikan efektiiviseksi, tosiasialliseksi nollakorkorajaksi.
Uudessa strategiassamme olemme sitoutuneet torjumaan tämän alasuuntaisen inflaatioharhan voimakkailla ja pitkäaikaisilla rahapoliittisilla toimilla. Tämä voi merkitä, että inflaatio voi ylittää väliaikaisesti kahden prosentin inflaatiotavoitteen rajan. Se voi olla välttämätöntä myös inflaatiotavoitteen symmetrisyyden turvaamiseksi.
* * *
EKP:n neuvosto päätti myös toimintasuunnitelmasta ilmastonmuutoksen huomioimiseksi rahapolitiikan strategiassa. Tällä päätöksellä EKP:n neuvosto korostaa, että se on sitoutunut huomioimaan systemaattisesti ympäristön kestävyyteen liittyvät seikat rahapolitiikassaan.
Ilmastonmuutos on globaali haaste ja yksi Euroopan unionin politiikan ensisijainen painopiste. Hallituksilla ja parlamenteilla on ensisijainen vastuu ilmastopolitiikasta, mutta myös EKP:n tulee, mandaattinsa puitteissa, edistää näitä tavoitteita. EKP pyrkii mm. lisäämään analyyttista kapasiteettiaan ilmastokysymysten huomioimiseksi taloudellisissa malleissaan, edistämään ilmastonmuutokseen liittyvien riskien mittaamista ja raportointia, jotta ne voidaan huomioida riskienhallinnassa, sijoitustoiminnassa ja rahapolitiikan operaatioissa.
* * *
Haluankin lämpimästi kiittää EKP:n pääjohtajaa Christine Lagardea määrätietoisesta johtajuudesta ja kaikkia kollegoitani EKP:n neuvostossa strategiarevision tehokkaasta läpiviennistä ja käymistämme laaja-alaisista keskusteluista parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
EKP:n neuvosto on noudattanut uudelleenarvioinnissa kahta perusperiaatetta: arviointi tehtiin perusteellisen analyysin pohjalta ja avoimin mielin. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntijoiden korkeatasoista panosta. Valmistelua tehtiin lukuisissa Euroopan keskuspankkijärjestelmän työryhmissä, joissa myös Suomen Pankin asiantuntijat ovat aktiivisesti vaikuttaneet.
Hyvät kuulijat,
Olen käynyt lyhyessä esityksessäni läpi strategiauudistuksen pääkohdat, ja olen nyt ja jatkossa käytettävissä vastaamaan siihen liittyviin kysymyksiin, kuten muutkin tästä kentästä vastaavat kollegani Suomen Pankissa. Strategiauudistuksen analyyttisiä tausta-artikkeleita ja tutkimuspapereita julkaistaan tulevien viikkojen ja kuukausien aikana runsain mitoin sekä EKP:n että Suomen Pankin sivustoilla.
Valmistaudumme myös järjestämään erilaisia tilaisuuksia syksyn aikana.
Päätän puheenvuoroni tähän ja vastaan mielelläni kysymyksiinne. Kiitos.
1Euroopan keskuspankkijärjestelmän, ’EKPJ:n’, ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta. EKPJ tukee yleistä talouspolitiikkaa unionissa osallistuakseen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen unionin tavoitteiden saavuttamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hintatason vakauden tavoitetta. Näihin kuuluvat pyrkimys Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintatason vakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen.