Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen talouden näkymät ja EKP:n rahapolitiikan strategia
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Talous tutuksi -koulutus
Rahamuseo, 1.9.2021
Suomen talouden näkymät ja EKP:n rahapolitiikan strategia
Arvoisat opettajat, hyvät seminaarin osallistujat,
Syksy puskee päälle – päätellen siitäkin, että Talous tutuksi -koulutus on perinteisesti kuulunut koulujen syyskauden alkuun. Suomen Pankille ja talousosaamisen yhteistyökumppaneillemme tämä on tärkeä tilaisuus välittää tietoa ja keskustella talouden teemoista.
Ajatuksia on usein vaihdettu myös nuorten ja koulun tilanteesta. Vaikka tämä tapaaminen on virtuaalinen, olen iloinen siitä, että varsinainen koulutyö on pystytty aloittamaan lähes kaikkialla lähiopetuksessa. Kriisiaikoina pidän suuressa arvossa sitä, että koulu ja opettajat tuovat jatkuvuutta ja ennustettavuutta nuorten elämään.
Koronakriisi ei valitettavasti ole ohi ja epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä on yhä suurta. Esitän silti nyt Suomen Pankin valistuneen analyysin tilanteesta. Sen jälkeen esittelen euroalueen uuden rahapolitiikan strategian, josta Euroopan keskuspankin neuvostossa heinäkuussa päätimme. Onnistunut rahapolitiikka pitää yllä hintavakautta ja edistää suomalaisten ja kaikkien eurooppalaisten hyvinvointia. Siksi tämä rahapolitiikan uudistus on kovin tärkeä.
Talouden elpyminen poikkeuksellisen syvästä ja äkillisestä kriisistä on jatkunut nopeana. Rokotukset ovat edistyneet kehittyneissä maissa ripeästi. Kuluvana vuonna Yhdysvaltojen ennustetaan kasvavan noin kuuden prosentin ja euroalueen lähes viiden prosentin vauhdilla. Talousnäkymiin liittyy kuitenkin yhä epävarmuutta, koska terveyskriisi ei ole vielä väistynyt ja etenkin deltavariantin myötä kasvaneet tautitapaukset varjostavat näkymiä.
Koronakriisin alkaessa myös hintanäkymät heikkenivät nopeasti ja esimerkiksi euroalueella inflaatio oli negatiivinen vuoden 2020 elokuusta joulukuuhun. Nyt talouden asteittain avautuessa myös hinnat ovat toipuneet, mikä näkyy inflaation kiihtymisenä myös euroalueella. Euroalueen inflaatio oli elokuussa 3 prosenttia. Yhdysvalloissa on nähty yli 5 prosentin inflaatiopiikki ja Britanniassa ennustetaan yli 4 prosentin inflaatiota, niissäkin johtuen väliaikaisista tekijöistä.
Inflaatiota voimistaa euroalueellakin väliaikaisesti vertailuajankohta eli vuotta aiemmin vallinnut matalampi hintataso, samoin kuin raaka-aineiden hinnannousu sekä talouden sulkemisen ja uudelleen avaamisen seurauksena syntyneet tuotantokapeikot. Inflaation ennustetaan kuitenkin tasaantuvan vuodenvaihteen jälkeen.
Euroalueen keskipitkän ajan inflaationäkymät ovat yhä vaisut. Myös energian ja ruoan hinnasta puhdistettu pohjainflaatio (elokuu: 1,6%, heinäkuu: 0,7%) on alle EKP:n 2 prosentin tavoitteen. Taustalla vaikuttavat yhä merkittävä talouden vapaa kapasiteetti, maltillisena jatkuva palkkakehitys euroalueella sekä alhaiset inflaatio-odotukset.
Rahapolitiikan tehtävänä on tällaisessa tilanteessa ylläpitää elpymisen kannalta suotuisia rahoitusoloja riittävän pitkään. Näin rahapolitiikka tukee kasvua ja asteittain nostaa inflaatiota, joka on ollut hintavakaustavoitteeseen nähden liian matalalla.
Suomen talous on toipumassa koronakriisistä hyvää vauhtia. Talouskasvua tukee yritysten ja kotitalouksien luottamuksen koheneminen sekä koronarajoitusten purkaminen. Koronarokotusten hyvä tahti edesauttaa pandemian saamista hallintaan.
Edellytykset niin kulutuksen kuin yritysten investointienkin kasvulle ovat tällä hetkellä hyvät. Julkinen talous on kannatellut yrityksiä ja kotitalouksia koronakriisissä. Kotimaan talouden hyvän vireen lisäksi vankka globaali kasvu vahvistaa talouden toipumista nostamalla Suomen vientiä. Samalla kun suhdanne paranee nopeasti, on kuitenkin tärkeä muistaa, että pandemia uhkaa edelleen talouden toipumista.
Suomen Pankin kesäkuussa julkaiseman ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa noin 3 % vuosina 2021 ja 2022.
Koronakriisi on koetellut eri toimialoja hyvin eri tavalla. Teollisuustoimialat ovat kärsineet selvästi vähemmän kuin palvelut. Myös palvelualalla on eroja: vähittäiskauppa ja liike-elämän palvelut ovat kasvaneet läpi pandemian, kun taas majoitus- ja ravitsemusalan menetykset ovat olleet suuria.
Myös palvelualoilla on nähty toipumista, mutta niillä on edelleen matkaa pandemiaa edeltäneeseen tilanteeseen. Niin yritysten kuin kotitalouksienkin luottamus talouteen on vahvaa, mikä tukee kuvaa talouden hyvästä toipumisesta tänä vuonna.
Vuonna 2023 talouskasvu kuitenkin hidastuu, mikä heijastaa ikääntyvän taloutemme vaimeita pidemmän aikavälin kasvuedellytyksiä.
Julkinen talous on tukenut kotitalouksia ja yrityksiä koronakriisissä. Yritysten ja kotitalouksien verrattain hyvän taloustilanteen kääntöpuolena on julkisen talouden tilanteen heikkeneminen. Julkisen talouden alijäämää ylläpitävät myös väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu, hallitusohjelman menolisäykset sekä suurehkoina pysyvät työttömyysmenot.
Julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvaa edelleen vuonna 2021 vahvasta BKT:n kasvusta huolimatta, ja velkasuhde kohoaa vuonna 2023 noin 73 prosenttiin. Vaikka koronakriisistä ei näillä näkymin jää merkittävää pysyvää jälkeä BKT:hen, jättää se kuitenkin jälkeensä selvästi aiempaa korkeamman julkisen velkasuhteen.
Kriisin jälkeen edessä ovatkin samat talouskasvun mahdollisuuksiin ja julkisen talouden kestävyyteen liittyvät kysymykset kuin ennen kriisiä, mutta julkisen talouden osalta ikävä kyllä vain aiempaa vaikeampina.
Keskimääräinen työn tuottavuus kasvoi Suomessa verraten vauhdikkaasti vielä ennen finanssikriisiä, mutta kriisistä lähtien sen kasvu on ollut lähes pysähdyksissä. Tähän vaikutti elektroniikkateollisuuden supistuminen. Mutta myös muiden toimialojen keskimääräinen tuottavuuskehitys on ollut vaimeaa finanssikriisin jälkeen, kun sitä verrataan muihin kehittyneisiin talouksiin.
Vaimeaan tuottavuuteen on liittynyt yritysten investointien heikkous. Tuoreet kyselytutkimukset kyllä lupaavat parempaa, mikä on myönteistä, mutta niihin liittyvän epävarmuuden vuoksi ne eivät vielä muuta kokonaiskuvaa.
Työn tuottavuuden kasvua ajavat pitkällä aikavälillä erilaiset innovaatiot ja niiden käyttöönotto. Tärkeitä tekijöitä ovat koulutus, tutkimus, tuotekehitys ja investoinneille suotuisa yritysten toimintaympäristö.
Keskeinen merkitys innovaatioiden ja työn tuottavuuden kannalta on osaamisella. Yksi huolestuttava trendi viimeisten 15 vuoden aikana on ollut se, että nuorten aikuisten keskimääräinen koulutustaso on alkanut laskea. Tämäkin trendi olisi välttämättä saatava käännetyksi.
Inhimillisellä pääomalla tarkoitetaan yhdistelmävaikutusta siitä, miten koulutukseen panostamisen myötä työntekijöiden osaaminen vahvistuu ja miten tällaisen osaavan työvoiman määrä kehittyy. Se liittyy sekä tuottavuuteen, työllisyysasteeseen että työikäisen väestön määrään. Kun lähdetään liikkeelle Suomen väestörakenteesta ja koulutustason viimeaikaista trendeistä, päädytään näkymään, jossa inhimillisen pääoman arvioidaan alkavan pienentyä noin 15 vuoden kuluttua.
Suomessa tehtävillä päätöksillä voidaan vaikuttaa t&k-toiminnan kannustimiin, koulutusjärjestelmään ja työperäiseen maahanmuuttoon, ja näissä olisi syytä edetä ilman turhaa viivyttelyä.
Maailma on muuttunut paljon myös muista kuin pandemiasta johtuvista syistä. Viimeiset puolitoista vuotta olemme koko eurojärjestelmän voimin tehneet tiivistä työtä ja analysoineet rahapolitiikan toimintaympäristöä sen selkeyttämiseksi, miten strategiaamme tulisi muuttaa, jotta hoitaisimme paremmin leiviskämme.
Tämä työ saatiin päätökseen tänä kesänä. Rahapolitiikkaa ohjaa nyt sen uusi strategia, josta päätimme EKP:n neuvostossa heinäkuussa. Tämä meni Suomessa heinäkuun helteillä sangen vähällä huomiolla.
EKP:n uusi strategia ottaa huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kuten väestön ikääntymisen ja hidastuneen tuottavuuskasvun alentavan vaikutukset ns. luonnolliseen korkotasoon. Se nojaa luonnollisesti yhä EU:n perussopimukseen, jonka mukaan Eurojärjestelmän ensisijainen tavoite on pitää yllä hintavakautta.
Keskeisin muutos strategiassamme on inflaatiotavoitteen uusi määritelmä ja se, miten tavoitetta jatkossa päätöksenteossa sovellamme. Vanhan strategian mukainen inflaatiotavoite ”alle mutta lähelle 2 %” tulkittiin usein katoksi, ylärajaksi, mikä ruokki deflaatiokierteen vaaraa. Uuden strategian mukaan hintavakaus voidaan parhaiten pitää yllä tavoittelemalla symmetrisesti kahden prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiotavoite on nimenomaan symmetrinen: EKP:n neuvosto pitää sekä tätä 2% tavoitetta hitaampaa että sitä nopeampaa inflaatiota yhtä kielteisenä.
Uusi strategia tukee sitä, että talous ei juutu pitkäksi aikaa liian hitaaseen inflaatioon. Inflaatio voi väliaikaisesti olla myös tavoitetta jonkin verran nopeampaa. Keskipitkälle aikavälille määritelty inflaatiotavoite mahdollistaa aiempaa paremmin myös muiden kaikille euromaille tärkeiden tavoitteiden, kuten täystyöllisyyden, painottamisen päätöksenteossa, toki hintavakautta vaarantamatta.
EKP:n neuvosto päätti myös ilmastotavoitteiden saavuttamista tukevasta toimintasuunnitelmasta osana rahapolitiikan strategiaa. EKP on sitoutunut huomioimaan systemaattisesti ympäristön kestävyyteen liittyvät seikat rahapolitiikassaan. Ilmastonmuutos on globaali haaste ja yksi Euroopan unionin politiikan ensisijainen painopiste. Hallituksilla ja parlamenteilla on ensisijainen vastuu ilmastopolitiikasta, mutta myös EKP:n, mandaattinsa puitteissa, edistää näitä tavoitteita. Suomen Pankki on osaltaan mukana torjumassa ilmastonmuutosta.
Arvoisat opettajat, arvoisat seminaariosallistujat,
Suomen Pankki haluaa jatkossa palvella kouluja entistä paremmin. Viime vuonna otimme vetovastuun, kun Suomeen saatiin ehdotus kansalliseksi talousosaamisstrategiaksi. Tämä ehdotus on nyt jatkovalmistelussa oikeusministeriössä.
Omalta osaltamme kehitämme Suomen Pankin rahamuseota – josta nyt puhun – talousosaamiskeskukseksi. Rahamuseo pysyy jatkossakin museona ja keskuspankin vierailukeskuksena, mutta sen lisäksi haluamme tarjota laajasti mahdollisuuksia kehittää suomalaisten ja erityisesti nuorten talousosaamista.
Pääfokuksemme tulee olemaan keskuspankkitoiminnan keskeisten asioiden kuten rahapolitiikan, rahoitusvakauden ja maksujärjestelmien esittelyssä, mutta pyrimme konkretisoimaan näitä asioita kaikille kansalaisille ja siten edistämään ihmisten oman talouden hallintaa.
Hyvät ystävät,
Päätteeksi vielä yhteenveto Suomen talouden haasteista. On syytä pitää mielessä, että vaikka koronapandemia helpottuisikin, nopea kasvu jää Suomessa kuitenkin tilapäiseksi ja kasvu hidastuu jo vuonna 2023 keskinkertaiseen reilun prosentin vauhtiin.
Kun katsotaan pidemmälle eteenpäin, talouden näkymät ovat valitettavan vaimeat aiempiin vuosikymmeniin verrattuna. Edessä ovat samat talouskasvun mahdollisuuksiin ja julkiseen talouden kestävyyteen liittyvät kysymykset kuin ennen kriisiä, mutta julkisen talouden osalta ikävä kyllä vain aiempaa vaikeampina.
Nyt onkin oikea aika parantaa taloudellista toimintaympäristöä rakenteellisilla uudistuksilla, jotka edistävät kannattavaa liiketoimintaa ja työllistämistä yrityksissä. Hyvä suhdannetilanne kannattaa hyödyntää uudistuksiin: kun talous kasvaa ja työmarkkinat vetävät, vaikeatkin mutta välttämättömät uudistukset ovat vähemmän kivuliaita.
Näin ollen on pitkälti omissa käsissämme, kykenemmekö sellaisiin uudistuksiin, joilla Suomen talous saadaan uudelleen kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle – ja joilla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kyetään turvaamaan.
Kiitos!