Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen talouden lyhyen ja pitkän sihdin haasteita
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Kuntaliiton Rahoitus- ja johtamisfoorumi 10.2.2021
Suomen talouden lyhyen ja pitkän sihdin haasteita
Arvoisat kuulijat,
Kiitos mahdollisuudesta käyttää puheenvuoro tässä Kuntaliiton Rahoitus- ja johtamisfoorumissa. Arvostan sitä, että voin alustaa talouden näkymistä ja keskuspankin rahapolitiikasta kunta-alan päättäjille ja vaikuttajille.
Kun valtakunnan tasolla ja eurooppalaisissa pöydissä pohditaan talouspolitiikan ratkaisuja, voidaan puhua miljardeista euroista, mutta perimmäinen mittatikku on aina kansalaisten hyvinvointi. Miten asiat lopulta hoituvat kansalaisten näkökulmasta ja mitkä ovat ihmisten tulevaisuuden näkymät, on pitkälti kiinni siitä, mitä kunnissa tapahtuu: terveydenhuollossa, koulutuksessa ja muilla elämän alueilla.
Hyvät kuulijat,
Koronakriisin talouspolitiikka on edellyttänyt nopeaa reagointia laajalla rintamalla Suomessa ja koko euroalueella. Moni on menettänyt työpaikkansa, ja monen yrityksen toiminta on ollut suurissa vaikeuksissa. Ilman nopeita ja mittavia talouspolitiikan toimia taloudelliset vauriot olisivat olleet nyt koettuja vielä huomattavasti pahemmat.
Tärkeintä on ollut ja on yhä pandemian leviämisen hillitseminen tehokkaasti sellaisilla keinoilla, jotka eivät tarpeettomasti rajoita elinkeinotoimintaa ja ihmisten arkea. Samaan aikaan julkinen valta on tukenut taloudellisesti yrityksiä ja kotitalouksia. Lisäksi keskuspankit sekä pankkivalvojat ovat ylläpitäneet rahoituksen saatavuutta.
KALVO 2 EKP:n rahapolitiikka nojaa kolmeen tekijään
Euroopan keskuspankin nykyinen, elvyttävä rahapolitiikka nojaa kolmeen tekijään. Ensinnäkin terveys määrittää yhä taloutta. Rakennamme siltaa yli vaikeimman ajan – vastaranta on näkyvissä.
Toiseksi nyt on keskeistä ylläpitää suotuisia rahoitusoloja. Tämä tukee yritysten ja kotitalouksien luotonsaantia, investointeja ja kulutusta.
Kolmanneksi jäsenvaltiot ja EU tukevat taloutta finanssipolitiikalla. Raha- ja finanssipolitiikka toimivat nyt samaan suuntaan. Lisäksi EU:n elpymisrahasto tukee talouksien uudistamista lähivuosina.
KALVO 3 Euroalueen inflaatio yhä vaimeaa, vaikka nopeutui tammikuussa
Viime maaliskuussa koronapandemia iski talouteen, kiristi rahoitusoloja ja aiheutti uuden finanssikriisin vaaran. Se myös heikensi inflaationäkymiä entisestään, kuten kuvasta ja luvuista näkyy, niin ”virallisen” inflaation kuin pohjainflaationkin osalta. Tammikuun inflaatiopiikki (0,9%) selittyy pitkälti tilapäisillä tekijöillä, kuten Saksan alv-helpotuksen päättymisen vaikutuksella. Maaliskuussa 2020 EKP voimisti rahapolitiikan elvyttävää vaikutusta. Sen tueksi luotiin uusi instrumentti, pandemiaan liittyvä osto-ohjelma eli PEPP. Tavoitteemme on pitää rahoitusolot suotuisina.
KALVO 4 EKP:n neuvoston 10.12. päätöksiä
Euroopan keskuspankin neuvosto on tukenut pankkijärjestelmän likviditeettiä ja varainhankintaa myös suoraan ja erittäin edullisin ehdoin. Pidempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjaa eli TLTRO-III:a on päätetty jatkaa vuoden 2022 syksyyn asti. Näin varmistetaan, että pankit pystyvät lainaamaan rahaa edelleen yrityksille ja kotitalouksille suotuisin ehdoin.
Hyvät kuulijat,
Talouden näkymät ovat nyt siis kaksijakoiset. Pandemia painaa taloutta vielä tämän vuoden mittaan, kun taas pidemmän aikavälin näkymät ovat rokotteiden myötä paremmat. Eurojärjestelmän joulukuun talousennusteen mukaan euroalueen talous supistui viime vuonna runsaat 7 % ja kääntyy tänä vuonna noin 4 prosentin kasvuun. Ensi vuonna tuotannon määrän ennustetaan nousevan samalle tasolle kuin ennen koronakriisiä, mutta työttömyys on yhä koholla.
Suomessa puolestaan BKT supistui runsaat 3 % viime vuonna Suomen Pankin joulukuisen ennusteen mukaan. Tänä ja ensi vuonna sen ennustetaan kasvavan runsaan 2 prosentin vauhtia. Suomessa koronan talousvaikutukset ovat siten jäämässä jonkin verran lievemmiksi kuin vielä kesällä arvioitiin ja lievemmiksi kuin Euroopassa keskimäärin.
Ennusteet nojaavat oletukseen, jonka mukaan epidemiaa ei saada nopeasti hallintaan, ja rajoitustoimia joudutaan pitämään vielä lähiajat voimassa. Rokotusten suhteen oletus on, että ne saadaan onnistuneesti suoritettua koko väestön osalta tämän vuoden aikana.
Kun rahapolitiikka ja finanssipolitiikka nyt kumpikin tukevat vahvasti kasvua, on tärkeää, että tämä tilaisuus käytetään hyväksi. Suomessa ja muualla Euroopassa on tarve tehdä investointeja ja muita panostuksia talouden uudistamiseen etenkin digitaalisen ja vihreän siirtymän suuntaan.
Kunhan pandemia vähitellen hellittää, Suomella on edessään samat pidemmän sihdin ongelmat kuin aiemminkin, vain entistä vaikeampina. Julkisen talouden kestävyysvaje on syventynyt 5½ prosenttiin BKT:sta. Työllisyysastetta nostavat uudistukset ovat aiempaakin tärkeämpiä.
KALVO 5 Finanssipolitiikka koronakriisissä
Koronapandemian vaikutukset heijastuvat voimakkaasti Suomen julkiseen talouteen. Ensinnäkin on tietysti hoidettu itse sairautta ja maksettu sen aiheuttamia terveydenhuollon kuluja. Riippuu pandemian kestosta, kuinka suureksi nämä menot vielä kasvavat. Samaan aikaan terveydenhuollossa on syntynyt myöhemmin maksettavaksi lankeavaa hoitovelkaa, kun kiireettömiä hoitotoimia on lykätty.
Toiseksi julkisin varoin on hoidettu taloutta. On tuettu ja edelleen tuetaan yrityksiä, jotka ovat kärsineet menetyksiä kriisin aikana, sekä suorin avustuksin että lainoin ja lainatakauksin. Lisäksi työeläkemaksuja alennettiin määräaikaisesti, verojen maksusta myönnettiin lykkäystä ja lomautusmenettelyjä helpotettiin. Kotitalouksia on tuettu sosiaalitukien parannuksilla ja uusilla tilanteeseen liittyvillä etuuksilla.
Kolmas julkista taloutta lyhyellä aikavälillä heikentävä mekanismi on ns. automaattisten vakauttajien toiminta. Tällä tarkoitetaan julkisen talouden automaattista joustoa tilanteessa, jossa työllisyyden ja tuotannon supistuessa verotulot vähenevät samaan aikaan, kun sosiaaliturvan menot kasvavat muun muassa työttömyyskorvausten vuoksi. Automaattisilla vakauttajilla onkin Suomessa ja muualla Euroopassa suhteellisen suuri merkitys, jota ei aina huomioida kansainvälisissä vertailuissa.
Kriisi jatkuu, mutta painopiste on siirtymässä vahinkojen torjunnasta talouden kysyntää tukevaan politiikkaan. Kyse on mm. infrainvestoinneista sekä panostuksista tutkimukseen ja koulutukseen. Lisäksi suunnitelmat EU:n elpymisrahaston varojen käytöstä uudistuksiin ja investointeihin etenevät meillä ja muualla Euroopassa.
KALVO 6 Julkinen talous kantaa riskiä kriisissä
Mitä tästä sitten seuraa julkiselle taloudelle? Julkinen velka kasvaa nyt ennen näkemättömän nopeasti kaikkialla maailmassa. Jo pitkään on ollut selvää, että Suomella on edessä suuria haasteita ikääntymisen vuoksi kasvavien julkisten menojen rahoituksessa lähivuosikymmeninä.
Julkisen velan ennustetaan nousevan lähivuosina 70–75 prosentin tasolle. Hallitus on asettanut tavoitteeksi velkasuhteen vakauttamisen tuolle tasolle tämän vuosikymmenen aikana. Vaikka se ei vielä ratkaise julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajetta, vaatii tavoitteen saavuttaminen merkittäviä toimia. Valtiovarainministeriö on arvioinut tavoitteen edellyttävän noin 5 mrd. euron sopeutusta. Sopeutus on vaikeaa tilanteessa, jossa ikäsidonnaiset hoiva- ja hoitomenot kasvavat jatkuvasti.
KALVO 7 Talouskasvu parasta hoitoa velkasuhteelle
Julkista velkaa tarkastellaan yleensä suhteessa velanhoitokykyyn, jota bruttokansantuote mittaa kohtuullisen hyvin. 1990-luvun lamassa kasvaneesta velkasuhteesta ehdittiin sulattamaan runsaat puolet vuoteen 2008 mennessä. Tuon velkasuhteen sulattelussa suurin merkitys oli talouskasvulla, koska sopeutuksen ja työllisyyskasvun kautta saavutetulla ylijäämällä maksettiin vasta velan korkoja. Talouskasvu onkin velkaantumisen kivuttomin hoitomuoto.
Juuri siksi kasvun tukeminen rakenteellisilla uudistuksilla ja fiksulla elvytyksellä on tärkeää. Hallitus tähtääkin velan vakauttamiseen rakenteellisilla keinoilla, joita on yleisellä tasolla hahmoteltu ns. kestävyystiekartassa. Suurimmat odotukset kohdistuvat työllisyyttä edistäviin toimiin. Mutta uudistukset eivät usein ole helppoja eivätkä nopeita toteuttaa. Se on koettu monen tarpeellisen uudistuksen kohdalla.
Vaikka uudistuksissa onnistuttaisiinkin, kuten pitää, valitettavasti voi olla niinkin, ettei talouskasvu tälläkään kertaa yksinään riitä velkaantumisen taittamiseen, vaan aikanaan myös tulojen ja menojen kautta tehtävä sopeutus tulee todennäköisesti olemaan tarpeen. Suomen julkinen talous oli jo ennen kriisiä pitkään rakenteellisesti alijäämäinen. Jos kriisiin olisi päädytty paremmasta julkisen talouden tasapainosta, kuten esimerkiksi Ruotsissa, liikkumavara olisi suurempi.
Tällä hetkellä julkisen talouden tasapainoa tukee matala korkotaso. On syytä varautua siihen, että valtionkin velanotto tulee ajan oloon kallistumaan. Vaikka korkojen nousu ei vielä odota nurkan takana eikä ehkä häämötä horisontissakaan, on siihen keskipitkällä aikavälillä varauduttava.
Kriisillä ja rajoitustoimilla voi olla myös pidemmälle ulottuvia yhteiskunnallisia vaikutuksia, joiden kustannuksia emme vielä tiedä. Erityinen huoli on nuorten pärjäämisestä.
On myös syytä muistaa, että tämä kriisi tai taantuma tuskin on viimeinen. Pelivaraa ja puskuria tarvitaan myös tulevaisuudessa.
Kun koronakriisi on entisestään vaikeuttanut julkisen talouden näkymiä, työllisyysasteen nostaminen on aiempaakin tärkeämpää. Eläkeputken poistaminen parantaa työllisyyden pitkän aikavälin näkymiä tuntuvasti. Silti tarvitaan lisää merkittäviä uudistuksia, miltä osin keväällä pidettävään hallituksen kehysriiheen kohdistuu mittavia odotuksia.
KALVO 8 Tuottavuuden ja yritysten investointien kehitys
Hyvinvoinnin ja julkisen talouden näkymien kannalta keskeisessä roolissa ovat työllisyyden lisäksi työn tuottavuus ja investoinnit. Niidenkään suhteen näkymät eivät nyt ole vahvat. Tuottavuuden ja yritysten investointien kehitys oli vaimeaa jo ennen koronakriisiä, ja on yhä.
Tuottavuuden kasvun kannalta suuri merkitys on tutkimus- ja kehitystyöllä ja muilla tuotannollisilla investoinneilla. Tuottavuuskasvun vetureita ovat nimenomaan yritykset. Julkinen valta voi kohentaa olosuhteita, joissa syntyy ja hyödynnetään innovaatioita. Tärkeässä roolissa on ihmisten osaaminen, jossa iso merkitys on suomalaisen koulutuksen lisäksi myös sillä, miten yritykset saavat Suomeen ulkomaalaisia osaajia.
Osaamisen kehittämisen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittamisen osalta ei ole syytä odottaa pikavoittoja. Tutkimustiedon mukaan tällaisten panostusten vaikutus tuottavuuteen tuntuu koko painollaan vasta useiden vuosien päästä. Siksi on tärkeää tehdä ratkaisuja ilman turhia viiveitä.
Myönteistä on, että meillä on merkittäviä kasvualoja taloudessamme. Kun puhutaan Suomen tämän vuosikymmenen kilpailuvalteista, nousevat biotalous ja digiala, ml. ohjelmistotuotanto, selkeästi esiin aloina, joilla on näyttöjä ja lupaava tulevaisuuden näkymä, jos osaamme oikein toimia.
Tuottavuuden näkökulmasta kriittisillä korkean teknologian aloilla terveysteknologia on yksi huonosti tunnettu vahvuusalue. Se on viime vuosina noussut yhdeksi tärkeimmistä elektroniikkateollisuuden viennin romahdusta paikkaavista aloista. Tämä ei olisi onnistunut ilman korkeakoulujen, yritysten ja tutkimuslaitosten sujuvaa yhteistyötä. Terveysteknologian saralla muun muassa Helsingin Meilahden ja Oulun ekosysteemit ovat tärkeitä, samoin Turun biotekniikkakeskittymä.
Paljon muutakin äärimmäisen mielenkiintoista teollista kehitystyötä on Suomessa meneillään, ja monet jäivät mainitsematta. Osaamiskeskittymiemme elinvoimaisuus on avainasemassa, kun kuromme kiinni korkean teknologian viennissä tapahtunutta notkahdusta. Pidetään siis niistä hyvää huolta. Tässäkin on kunnilla merkittävä rooli.
KALVO 9 Kahta aikaa päätöksenteossa: korona kuriin ja talous nousuun
Hyvät kuulijat,
Talouspolitiikassa olisi nyt pystyttävä elämään kahta aikaa rinnakkain: korona on saatava kuriin ja talous nousuun. Koronapandemian takia talouspolitiikassa on tarvittu ja yhä tarvitaan nopeita ja voimakkaita toimia, joilla autetaan kotitalouksia ja yrityksiä selviämään pahimman yli. Samaan aikaan katse olisi suunnattava uudistumiskykyyn, tuottavuuden ja työllisyyden näkymiin sekä julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseen.
Eikä ole syytä unohtaa – rokotetta odotellessakaan – että yhä on syytä käyttää kasvomaskia, huolehtia turvaväleistä, pestä käsiä, ja muutenkin noudattaa suosituksia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Turnauskestävyyttä tarvitaan edelleen. Se on juuri nyt parasta lääkettä paitsi terveyden myös talouden ja työllisyyden kannalta.
Kiitos!