Pääjohtaja Olli Rehn: Oikeusvaltioperiaatteesta ja Euroopan talouden uudistamisesta

Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Esko Antola -luennon avaussanat
Eurooppa-foorumi, Turku 26.8.2021

Oikeusvaltioperiaatteesta ja Euroopan talouden uudistamisesta

Arvoisa yleisö, hyvät ystävät,

Lämpimästi tervetuloa tähän Esko Antolan nimeä kantavaan tapahtumaan. Suomen Pankki järjestää sen osana Turun Eurooppa-foorumia, josta on itse asiassa tullut Suomen kansallinen Eurooppa-foorumi. Onnittelut järjestäjille tästä kunnioitettavasta saavutuksesta.

Suomen Pankki teki ensimmäisessä Turun Eurooppa-foorumissa vuonna 2018 aloitteen Esko Antola -luentosarjan aloittamisesta. Valtiotieteen tohtori, dosentti Esko Antola on pitkäaikainen EU-tutkija, jonka vaikutus suomalaiseen Eurooppa-keskusteluun on ollut suuri jo 1980-luvulta alkaen. Hienoa, että luennosta on tullut jo perinne.

Muistan monia Eskon kaukokatseisia EU-luentoja Helsingin yliopistolla 1980-luvulla, joita olen tässä foorumissakin aiemmin muistellut. Erittäin tärkeää pohjatyötä Esko teki, kun hän järjesti EU-kursseja muun muassa toimittajille jo 30 vuotta sitten, kun Suomi vielä kävi neuvotteluja Euroopan talousalueen jäsenyydestä ja alkoi vasta harkita EU-jäsenhakemustaan. YYA-pykälät olivat vielä toimittajien tuoreessa muistissa, kun yhtäkkiä piti ryhtyä opiskelemaan EY- ja EU-asioita!

Eskolla oli tähän hyvä tausta, sillä hän oli jo vuonna 1983 julkaissut kirjan nimeltä ”Länsi-Euroopan integraatio ja Suomi”, joka pohjusti Suomen integraatio ja Eurooppa-politiikan seuraavien vuosien ja vuosikymmenten agendaa. Minulla on tuo kirja omassa kirjahyllyssäni kesämökillä, jossa se toimii mainiona referenssinä tuohon vaiheeseen. Mainittakoon, että kirjan toinen tekijä Ossi Tuusvuori osallistuu myös tähän tilaisuuteen.

Hyvät ystävät,

Meille on ollut ilo kutsua ja kunnia saada tämän vuoden Esko Antola -luennon pitäjäksi Euroopan tuomioistuimen nyt jo entinen jäsen, oikeus- ja valtiotieteiden tohtori Allan Rosas. Olen työskennellyt yhdessä Allanin kanssa eri vaiheissa, erityisen tiiviisti vuosituhannen vaihteessa Euroopan komissiossa, jossa Allan toimi oikeuspalvelun varapääjohtajana ja vt. pääjohtajana. Sielläkin häntä arvostettiin suuresti viileän analyyttisen linjansa ja tasapainoisen otteensa ansiosta. Allanista olisikin tullut erinomainen Legal Servicen pääjohtaja, ellei ”EU-tuomarien Mekka” eli Luxemburg olisi vienyt häntä mennessään.

Allanin esitelmää kommentoi europarlamentaarikko Heidi Hautala, joka on tehnyt pitkän uran Kasvisravintolasta ja Vihreästä Liitosta valtioneuvoston jäseneksi ja Euroopan parlamentin varapuheenjohtajaksi. Me olemme Heidin kanssa kulkeneet aika samoja polkuja Helsingin kaupunginvaltuustosta Suomen eduskuntaan ja Euroopan parlamenttiin, ja kumpikin olemme palvelleet sen varapuheenjohtajina. Muistelen erityisellä lämmöllä yhteistä aikaamme 1980-luvun lopulla kansalaisjärjestöjen aika kriittisessä Eurooppa-toimikunnassa, jossa käydyt vilkkaat ja analyyttiset keskustelut olivat pohjustamassa sitä, että kumpikin tahoillamme päädyimme EU-jäsenyyden kannalle.

Kun muistelemaan ryhdyttiin, niin kerrottakoon sekin, että sekä Allan että Heidi olivat Suomen EU-jäsenyyden alkuvuosina eräässä brysseliläisessä ravintolassa kokoontuneen keskustelukerhon Club Franklinin perustajajäseniä allekirjoittaneen ja nykyisen pääjohtajan Timo Pesosen ohella. Myöhemmin kirjoitimme yhdessä kirjan nimeltä Minun Eurooppani (2003), jonka neljäs tekijä oli Alexander Stubb. Toimme esiin neljä näkökulmaa Euroopan unionin kehittämiseen ja perustelimme ne: konstitutionalisti Allan, globalisti Heidi, federalisti Alex ja funktionalisti Olli. – Kohta kuulemme, onko näistä syntynyt synteesiä!

Luennossaan Allan Rosas korostaa EU-oikeuden merkitystä vakautta ja oikeutta luovana muutosvoimana − perusoikeudet takaavana ja samalla yhdentymistä ajavana tekijänä. Nimenomaan oikeusvaltioperiaate onkin se liima, joka pitää Euroopan unionin koossa.

Aina EU:n historian ajan tulevilta jäsenmailta on edellytetty oikeusvaltioperiaatteeseen sitoutumista. Entisenä laajentumiskomissaarina voin vakuuttaa, että mahdollisuus päästä EU:n jäseneksi on ollut ja on edelleen houkutteleva porkkana, joka kannustaa maita oikeusvaltiota vahvistavien uudistusten toteuttamiseen.

Sen sijaan jo jäsenenä olevien maiden valvominen on osoittautunut haastavaksi. Oikeusvaltion kulmakiviä ovat joissain jäsenmaissa, kuten Puolassa ja Unkarissa, nakertaneet esimerkiksi tuomioistuimien itsenäisyyden kaventaminen tai lehdistövapauden rajoittaminen.

EU:ta on julkisuudessa arvosteltu heikkoudesta, kun se ei ole pystynyt puuttumaan ripeästi jäsenmaiden väärinkäytöksiin. Vaikka EU:lla on käytössään työkaluja oikeusvaltioperiaatteen suojelemiseksi, usein niiden ottaminen käyttöön edellyttää yksimielisyyttä. Esimerkiksi EU-rahoituksen katkaisu ei nykysäännöillä ole juuri mahdollista. EU:n budjettia voidaan kuitenkin suojella ns. ehdollistamisperiaatteella, jos rikkomukset oikeusvaltioperiaatetta vastaan jossain jäsenmaassa uhkaavat heikentää EU:n myöntämien varojen vastuullista hoitoa.

Tätä taustaa vasten on enemmän kuin paikallaan, että suurin osa jäsenmaista − Suomi mukaan lukien – vaatii, että kesällä hyväksytty EU:n elpymispaketti sidotaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. EU:n elpymisväline tukee nimensä mukaisesti jäsenmaiden toipumista koronakriisistä. Mutta samalla se on vähintään yhtä paljon investointi- ja uudistamisrahasto, joka ohjaa varoja ympäristön kannalta kestäviin investointeihin ja digitaliseen siirtymään. Näin se tukee Euroopan talouksien uudistumista, mitä tarvitaan, jotta pärjäämme Yhdysvaltain ja Kiinan kanssa kovassa teknologiakamppailussa.

Hyvät kuulijat,

Ennen kuin päästän Allanin ääneen vielä tietoisku järjestävän seuran puolesta. Euroopan keskuspankin neuvosto päätti vastikään heinäkuussa EKP:n rahapolitiikan strategian uudistamisesta. Tämä meni Suomessa heinäkuun helteillä sangen vähällä huomiolla.

Keskeisin muutos strategiassamme on inflaatiotavoitteen uusi määritelmä ja se, miten tavoitetta jatkossa päätöksenteossa sovellamme. Vanhan strategian mukainen inflaatiotavoite ”alle mutta lähelle 2 %” tulkittiin usein katoksi, ylärajaksi, mikä ruokki deflaatiokierteen vaaraa. Uuden strategian mukaan hintavakaus voidaan parhaiten pitää yllä tavoittelemalla symmetrisesti kahden prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiotavoite on nimenomaan symmetrinen: EKP:n neuvosto pitää sekä tätä 2% tavoitetta hitaampaa että sitä nopeampaa inflaatiota yhtä kielteisenä.

Uusi strategia tukee sitä, että talous ei juutu pitkäksi aikaa liian hitaaseen inflaatioon. Inflaatio voi väliaikaisesti olla myös tavoitetta jonkin verran nopeampaa. Keskipitkälle aikavälille määritelty inflaatiotavoite mahdollistaa aiempaa paremmin myös muiden kaikille euromaille tärkeiden tavoitteiden, kuten täystyöllisyyden, painottamisen päätöksenteossa, toki hintavakautta vaarantamatta.

Onnistunut rahapolitiikka pitää yllä hintavakautta ja edistää kansalaisten hyvinvointia. Vakaat ja ennustettavat hintanäkymät ja sitä kautta kansalaisten luottamus rahan ostovoiman säilymiseen on aivan keskeinen edellytys kestävälle talouskasvulle ja korkealle työllisyydelle.

EKP:n neuvosto päätti myös ilmastotavoitteiden saavuttamista tukevasta toimintasuunnitelmasta osana rahapolitiikan strategiaa. EKP on sitoutunut huomioimaan systemaattisesti ympäristön kestävyyteen liittyvät seikat rahapolitiikassaan. Ilmastonmuutos on globaali haaste ja yksi Euroopan unionin ensisijaisista painopisteistä. Hallituksilla ja parlamenteilla on ensisijainen vastuu ilmastopolitiikasta, mutta myös EKP:n tulee, mandaattinsa puitteissa, edistää näitä tavoitteita.

Hyvät ystävät,

Allan Rosasin luennon otsikkoa mukaellen EU ei voi olla mikään paikalleen pysähtynyt juridinen suojelukohde, vaan sen tulee olla ajassa elävä, alati kehittyvä valtioyhteisö, jonka on kyettävä jatkuvasti uudistumaan ajan vaatimusten myötä ja löytämään yhteisiä ratkaisuja yhteisiin eurooppalaisiin ongelmiin. Tämä tulee tehdä oikeusvaltioperiaatetta kunnioittaen sekä perussopimuksiin nojautuen ja/tai tarvittaessa niitä uudistaen. Me olemme Euroopassa vahvasti riippuvaisia toisistamme, minkä vuoksi on syytä pyrkiä aktiivisesti ja rakentavasti vahvistamaan Euroopan unionin toimintakykyä. Se on myös Suomen Eurooppa-politiikan pitkä linja, joka pätee edelleen.

Mutta nyt päästetään Esko Antola -luento vauhtiin! Allan ja sen jälkeen Heidi, lava on teidän – sekä fyysinen että virtuaalinen esiintymislava!

Kiitos ja tervetuloa!