Pääjohtaja Olli Rehn: Koronakriisistä kestävään kasvuun

Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Pirkan päivän juhla
Tampere, 1.9.2020

Koronakriisistä kestävään kasvuun

Kiitos kutsusta Pirkan päivän juhlaan. On ilo ja kunnia käyttää puheenvuoro tässä tilaisuudessa, maakunnan nimipäivänä. Pirkanmaa ja sen suurin kaupunki Tampere tunnetaan taloudeltaan vahvana, kasvavana alueena – osaamis- ja vientivetoisena alueena, jossa investoidaan tulevaisuutta varten. Investointeja on syytä tehdä myös vaikeina taloudellisina aikoina, ja ehkä erityisesti silloin.

Viimeaikaiset uutiset suurten yritysten yt-neuvotteluista ovat kova isku monelle työntekijälle ja heidän läheisilleen – myös Pirkanmaan rajanaapurissa Jämsän Kaipolassa. Samalla nämä uutiset kertovat Suomen talouskehityksen edelleen heikoista näkymistä. Vaikka kevään pahimmat uhkakuvat eivät taloudessa näytä toteutuneen, koronakriisi ei ole vielä ohi, emmekä pääse tästä kriisistä kuin koira veräjästä.

Keväällä tuotanto supistui Suomessa eniten majoitus- ja ravitsemuspalveluissa sekä taide- ja viihdealalla. Teollisuuskin on kärsinyt, mutta sen osalta pahin voi olla vielä edessä, koska epidemian toinen aalto maailmalla painaa meidänkin vientimme näkymiä.

Olisi hyvin tärkeää, että työmarkkinajärjestöt ja hallitus käyvät nyt läpi, mitä vientiteollisuuden heikentyneille näkymille voidaan tehdä. Uhkana on, että tuotanto ja työllisyys heikkenevät vientialoilla vielä huomattavasti tähänastista enemmän. Tähän uhkaan on hyvä reagoida ennakoivasti, yhteistyöllä. Nyt näyttäisi useammallakin eri tahoilla olevan valmiutta pitkäjänteiseen kansalliseen teollisuusstrategiaan – hyvä niin. Eihän tässä syyllisiä kaivata, vaan ratkaisuja.

Kotimaista kysyntää tukeva finanssipoliittinen elvytys on ollut tarpeen, mutta se ei tue Suomen vientiä. Sen sijaan vientiin voidaan vaikuttaa yhteisillä EU-tason ratkaisuilla, kuten kesällä sovitulla ja paljon puhutulla EU:n elpymisrahastolla. Kasvun tueksi tarvitaan Euroopan laajuisia elvytystoimia. Niiden kohdentaminen investointeihin, kestävän kehityksen ja digitalisaation hyödyntämiseen, olisi osattava Suomessakin tehdä oikein. Pirkanmaalla on tässä omat kiistämättömät vahvuutensa: voimakas ympäristövastuullinen toiminta on täällä kytketty tukemaan maakunnan nousua. Lisäksi Suomen viennin edellytyksiin voidaan vaikuttaa melko nopeastikin vientituotannon kustannuksia koskevilla kotimaisilla ratkaisuilla.

Tähän asti talouspolitiikka on vastannut koronakriisiin laajalla rintamalla. Aiempien kriisien oppien nojalla Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on nyt vahvasti elvyttävää, samoin kuin valtion budjettipolitiikka. Tämä on tukenut ostovoimaa ja turvannut kotitalouksien ja yritysten rahoituksen saatavuuden, auttaen niitä pahimman vaiheen yli.

Rahapolitiikan rooli on ollut keskeinen. Koronakriisi aiheutti alkukeväällä jopa uuden finanssikriisin vaaran, joka onnistuttiin keskuspankkien toimilla torjumaan. Samalla keskuspankin rahapolitiikka on tukenut voimakkaasti luotonantoa, tuotantoa ja työllisyyttä – ja siten hintavakautta. Inflaatio on ollut euroalueella jo pitkään liian hidasta ja uhkaa jatkua sellaisena. Rahapolitiikan tehtävä on torjua tämä uhka.

Talouspolitiikan toimilla on ollut suuri vaikutus siihen, että talouden koronakriisi ei ole Suomessa toistaiseksi ollut yhtä syvä kuin keväällä pahimmillaan pelättiin. Tähän on vaikuttanut Euroopan keskuspankin rahapolitiikan ja valtion tukiratkaisujen lisäksi myös työmarkkinajärjestöjen sopu lomautusjärjestelmää koskien.

Työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että politiikka onnistuu myös nyt vuoden jälkipuoliskolla.

Talouden kannalta ratkaisevan tärkeää on toki se, miten koronavirus leviää. Lopulta luottamus palautuu ja talous elpyy kestävästi vasta kun pandemia on hallinnassa. Talouspolitiikan tehtävä on pehmentää kotitalouksien ja yritysten kohtaamaa iskua kunnes tauti on voitettu, rokotteella tai muilla keinoin.  Raha- ja talouspolitiikka työskentelevät siis rinta rinnan sellaisten epidemian hallintakeinojen kanssa kuin testikapasiteetin lisääminen ja maskien käyttö.

Tarve tukea kotitalouksia ja yrityksiä on pakottanut valtiot ympäri maailmaa ottamaan runsaasti lisää velkaa. Velan kasvu aiheuttaa huolta, mutta on ollut välttämätöntä. Mikä olisi ollut vaihtoehto? Yrityksiä olisi kaatunut ja työpaikkoja olisi menetetty aivan eri mitassa kuin nyt. Yhteiskunnan eheys olisi Suomessakin kovalla koetuksella.

Tämä ei silti tarkoita, etteikö julkisen talouden kestävyydellä olisi merkitystä. On syytä varautua siihen, että valtionkin velanotto tulee ajan oloon kallistumaan. Vaikka korkojen nousu ei vielä odota nurkan takana eikä ehkä häämötä horisontissakaan, on siihen silti keskipitkällä aikavälillä varauduttava.

Jotta Suomen talous saadaan kestävälle polulle ja siihen kuntoon, että kasvu vankistuu ja velkoja pystytään hoitamaan, tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Uudistusten tekemätön työlista on tiedossa. Siihen kuuluvat työllisyysasteen nostaminen sekä julkisten menojen kasvua jarruttava sote-uudistus. Lisäksi on läpi linjan parannettava yrittämisen edellytyksiä ja vahvistettava osaamispääomaamme.

Oleellisiin ponnistuksiin kuuluu myös kaupunkien pitkäjänteinen kehittäminen – yhteiselossa maaseudun kanssa. On tärkeää paitsi koko Pirkanmaan myös koko Suomen kannalta, että Tampere jatkaa kehittymistään dynaamisena kasvukeskuksena.

Monessa maassa, myös Suomessa, alueiden talouskehitys on vuosien mittaan eriytynyt. Joillain alueilla menee paremmin, toisilla heikommin. Yksi tekijä tämän trendin taustalla on väestön ikääntyminen. Aktiiviset ratkaisutkin silti vaikuttavat. Pirkanmaa on ollut yksi menestyjistä.

Kun yhteiskuntatieteilijät tarkastelevat alueiden menestymistä ja sen tukemista, keskeisessä roolissa ovat ihmiset ja heidän osaamisensa. Yksi Tampereen ja Pirkanmaan vahvuuksista on laatuluokan yliopisto.

Osaamisen avainmerkitys aluekehityksen tekijänä voidaan kiteyttää siihen, mitä yhdysvaltalainen poliitikko ja sosiologi Daniel Patrick Moynihan totesi 1960-luvulla. ”Jos haluat rakentaa maailmanluokan kaupungin, rakenna hyvä yliopisto ja odota 200 vuotta.”

Korkeakoulut ja yliopisto ovat tukeneet Tampereen ja Pirkanmaan kehitystä jo 60 vuoden ajan. Jos sovellamme Moynihanin kiteytystä ja hänen esittämäänsä 200 vuoden aikajännettä, alueella on edessä nousukautta vielä ainakin 140 vuoden ajan. Ehkä jopa pidempään.

Näillä sanoilla toivotan hyvää Pirkan päivää ja turvallista syksynalkua kaikille pirkanmaalaisille!

Kiitos!