Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka

Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Puheen tiivistelmä Helsingin yliopiston verkkoluennolta
Helsinki, 3.4.2020

• Esityskalvot (PDF)
• Verkkoluento

Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka

Koronapandemia on viime viikkoina johtanut maailmanlaajuiseen talouskriisiin, jonka ajallinen kesto on vielä hämärän peitossa. Hallitukset ja keskuspankit ovat aloittaneet mittavat elvytystoimet. Finanssikriisin oppien nojalla keskuspankit ovat ryhtyneet nopeisiin, isoihin toimiin reaalitalouden tukemiseksi ja luottolaman välttämiseksi.

Kymmenen vuotta sitten euroalue ajautui velkakriisiin globaalin finanssikriisin jälkimainingeissa. Sen perimmäisinä syinä olivat jo vuosien ajan kasautuneet useiden euromaiden talouksien epätasapainot sekä puutteellinen budjettivalvonta. Kreikasta alkanut velkakriisi laajeni koko järjestelmää uhanneeksi systeemikriisiksi.

Nyt olemme uuden talouskriisin edessä. Näkymätön koronavirus iskee terveyteemme ja on siinä samalla syössyt maailmantaloudenkin teho-osastolle. Jotta löytäisimme tässä tilanteessa toimivia talouspolitiikan keinoja, on syytä pohtia myös sitä, millä tavalla koronakriisi eroaa aikaisemmista talouskriiseistä, erityisesti eurokriisistä.

Osa talouden perusasioista on nyt paremmalla tolalla kuin eurokriisin aikaan. Euroalueen pankkien vakavaraisuus on olennaisesti vahvempi kuin finanssi- ja eurokriisin iskiessä, vaikka pankkisektoriin liittyy yhä myös haavoittuvuuksia. Pankkien kohentunut iskunkestävyys ja isommat puskurit ovat pitkälti Euroopan pankkivalvonnan rakenteiden vahvistamisen sekä sääntelyuudistusten ansiota.

Myös raha- ja finanssipolitiikan päättäjien sekä pankkivalvojien reagointi kriisiin on ollut nyt selvästi nopeampaa. Keskuspankit ovat toimineet nopeasti keveiden rahoitusolojen turvaamiseksi.  Eri puolilla maailmaa on tehty isoja finanssipoliittisia toimia talouden vaurioiden ehkäisemiseksi. Euroopan keskuspankki päätti 18.3. käynnistää uuden 750 miljardin euron suuruisen pandemiaan liittyvän arvopapereiden osto-ohjelman sekä laajentaa yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmaan kelpaavien arvopapereiden joukkoa. Päätökset osoittavat, että EKP:n neuvosto on valmis tekemään toimivaltansa puitteissa kaiken tarvittavan tukeakseen euroalueen kansalaisten ja yritysten selviytymistä tässä vaikeassa tilanteessa – ilman rajoitteita.

EKP:n arvopapereiden osto-ohjelmien taseen kehitys ja tavoitetaso 2015-2020

Toisaalta koronapandemia on vyörynyt päälle laajasti ja nopeasti – sen aiheuttamat, terveyden kannalta välttämättömät rajoitukset ovat suora isku reaalitalouteen ja yhteiskuntiin. Ne iskevät erikokoisiin yrityksiin lähes kaikilla toimialoilla, mikä aiheuttaa ison riskin konkurssiaalloista ja suurtyöttömyydestä – ellei rahapolitiikalla ja hallitusten toimin kyetä pehmentämään näitä iskuja ja pohjustamaan elpymistä.

Koronaviruksesta johtuva tuotannon äkkinäinen supistuminen on ollut kaksinkertainen isku kansantalouksille, sillä se on aiheuttanut tuhoja sekä kysynnän että tarjonnan puolella. Tavaroiden tarjonta on vähentynyt, kun tehtaita on suljettu ja auki olevillakin on ollut vaikeuksia hankkia osia, välituotteita ja henkilöstöä. Lomautukset ja irtisanomiset, ihmisten liikkumisen rajoitukset sekä fyysisen etäisyyden ylläpito taas ovat merkittävästi tukahduttaneet kysyntää.

Vaikka kriisi ei lähtenyt liikkeelle pankkijärjestelmästä, se on viime viikkoina johtanut vakaviin häiriöihin myös rahoitusmarkkinoilla, joita keskuspankkien toimet ovat toisaalta osittain onnistuneet vakauttamaan. Kriisinhallinnan vaatimien vastatoimien kannalta yhden lisähaasteen tuo vielä se, että julkista velkaa on euromailla ja muuallakin enemmän kuin ennen finanssikriisiä.

Kaiken kaikkiaan iskun syvyyttä ei vielä tänään tiedetä – muuttujia on paljon ja tilanne elää koko ajan. Jos koronakriisin ensi aalto tuli Kiinasta ja toinen on käynnissä Euroopassa, kolmas aalto on tulossa Yhdysvaltojen koronatilanteen vaikeutumisen ja rahoitusmarkkinoilla yhä vallitsevan turbulenssin seurauksena. Ne halvaannuttavat maan mittavaa taloutta ja supistavat merkittävästi globaalia kysyntää.

Talouden näkymiä voidaan nyt arvioida erilaisten skenaarioiden avulla, sillä historiasta ei löydy vastaavaa tapahtumasarjaa. Taantuman syvyys ja ajallinen kesto riippuvat pitkälti viruksen leviämisestä, mutta myös talouspolittiisista toimista, joilla kriisiin vastataan. Kaikki prosentin tarkkuudella esitetyt ennusteet ovat tänä päivänä liukkailla jäillä. Presidentti Mauno Koivisto totesi joskus muinoin Suomen Pankin pääjohtajana, että talousennusteissa desimaalipilkun jälkeisillä kymmenyksillä ei ole paljoa merkitystä, mutta suunnalla on. Allekirjoitan tämän viisauden – suunnan me tiedämme, mutta emme prosentin kymmenyksen tai nyt edes prosentinkaan tarkkuudella.

Eri euromaiden näkymiä koskevien viimeaikaisten skenaarioiden mukaan niiden taloudet supistuvat tänä vuonna karkeasti ottaen 5–15 prosentin verran edellisestä vuodesta. Tämä lienee oikea mittakaava myös Suomen talouteen kohdistuvia vaurioita arvioitaessa. Vertailukohdaksi voi ottaa finanssikriisin, jolloin euroalueen BKT putosi lähes 4½ prosenttia vuonna 2009, ja Suomen BKT 7 prosenttia. Meillä työllisten määrä putosi noin 90 000 ihmisellä.

Suomessa kuten muuallakin ehdottomasti polttavin ongelma on pk-yritysten, etenkin kaikkein pienimpien yritysten, kassakriisien ja vararikkojen uhka. Niiden välttämiseksi on hallitus viime viikkoina tehnyt tärkeitä päätöksiä, kuten Finnveran valtuuksien laajentaminen, ELY-keskusten ja Business Finlandin myöntämät suorat tuet, eläkemaksujen ja verojen lykkääminen sekä Valtion eläkerahaston yrityslainaostot. Olennaista on, että pienimmätkin yritykset voivat saada – ilman kankeaa byrokratiaa – tietoa ja palvelua käytettävissä olevista suhdannelainoista ja muista rahoituslähteistä.

Suomen Pankki päätti 15.3. aloittaa suomalaisten yritystodistusten ostot uudelleen. Tällä tavoin lisäämme rahoituksen tarjontaa suomalaisille yrityksille. Vaikka yritystodistusten avulla rahoitusta hankkivat lähinnä suuremmat yritykset, ostot helpottavat välillisesti myös pienten yritysten rahoitusoloja. Tämä johtuu siitä, että ostot vapauttavat pankkien limiittejä pienempien yritysasiakkaiden käyttöön. Kovasta kysynnästä johtuen päätimme kaksinkertaistaa ohjelman volyymin miljardiin euroon.

Vaikka talouden supistuminen on lyhyellä aikavälillä väistämätöntä, päätöksentekijöiden tulee tehdä kaikkensa, jotta konkurssien ja työttömyyden jyrkkä lisääntyminen vältetään. Tässä päävastuu on hallituksella, mutta vaurioiden lievittämiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä ja nopeita toimia, kansallisten talkoiden hengessä. Työmarkkinajärjestöt ovat osaltaan helpottaneet nopeaa ja reilua sopeutumista, mikä auttaa yrityksiä selviytymään ja pelastamaan työpaikkoja. Pankit ja eläkeyhtiöt tekevät työtä yritysten rahoituksen turvaamisen ja kotitalouksien selviytymisen eteen yli pahimman ajan.

Näissä kansallisissa talkoissa on Suomessa toimivien pankkien lupa olettaa olevan täysillä mukana, etenkin nyt kun niiden pääomavaatimuksia on helpotettu ja lainoituksen ehtoja eurojärjestelmästä tehty erinomaisen suotuisiksi.

Euroopassa pandemia on kaikkien yhteinen ongelma. Sen aiheuttamat vaikeudet eivät johdu minkään yksittäisen maan holtittomasta taloudenhoidosta. Kotimaan toimien lisäksi tässä kriisitilanteessa tarvitaan nyt myös eurooppalaista solidaarisuutta. Se koskee sekä EKP:n toimia että julkisen talouden hoitoa. Tätä taustaa vasten Euroopan komission ehdotus 100 miljardin euron rahoituksesta jäsenmaille, jotka tarvitsevat apua työllisyystoimien ylläpitämiseen, on tervetullut. Sen rahoitustapa – mahdollisuus laskea liikkeelle velkakirjoja EU-budjettia ja jäsenmaiden vapaaehtoisia takauksia vastaan – muistuttaa eurokriisin ratkaisemiseksi luotuja rahoitusvälineitä.

Suomenkin kannattaa aktiivisesti ja rakentavasti edistää yhteistä eurooppalaista ratkaisua, jolla rakennetaan siltaa EU-maiden välille. Yhteinen eurooppalainen finanssipoliittinen elvytysohjelma on paitsi eurooppalaisen solidaarisuuden asia myös Suomen etu, koska omakin taloutemme on hyvin riippuvainen Euroopan talouden kehityksestä.

Mitä Suomeen tulee, niin me olemme selvinneet yhdessä pahemmistakin paikoista. Luotan siihen, että nyt pakon oloissa vallitsevasta fyysisestä etäisyydestä huolimatta me Suomessa kykenemme nytkin sellaiseen keskinäiseen solidaarisuuteen, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, jota tämän kriisin selättäminen ja sen vaurioiden oikeudenmukainen lievittäminen vaatii.

Pysykää terveinä! Pidetään etäisyyttä, mutta kannetaan samalla huolta toisistamme.