Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen talouden näkymistä ja liikesivistyksen tulevaisuudesta

Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Juhlapuhe Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiön 70-vuotisjuhlassa
Helsinki, 27.9.2019

Suomen talouden näkymistä ja liikesivistyksen tulevaisuudesta

Hyvät naiset ja herrat, hyvä juhlaväki, hyvät Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiön henkilöstön ja hallituksen edustajat,

Kiitos kutsusta vuosijuhlaanne. Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö on varttunut kunnioitettavaan 70 vuoden ikään. Juhlapuheen pitäminen on minulle suuri ilo ja kunnia.

Historian ystävänä olen vaikuttunut säätiön ja sen tukemien oppilaitosten vaiherikkaasta historiasta. Business College Helsinki lienee ainoa oppilaitos Suomessa, jonka edeltäjien opettajakuntaan on kuulunut kaksi tulevaa Suomen presidenttiä, K.J. Ståhlberg ja J.K. Paasikivi. Myös tuleva kansantaloustieteen professori ja talous- ja lääketieteen merkittävä mesenaatti Yrjö Jahnsson opetti Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa.

Eikä oppilasainestakaan voi moittia. Suomen Liikemiesten Kauppaopiston ensimmäisen, vuonna 1901 valmistuneen vuosikurssin priimus oli Väinö Tanner, tuleva helsinkiläinen kansanedustaja, sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja Suomen pääministeri, talvisodan ulkoministeri.

Tannerin valtiomiesuraan sisältyy myös peräti seitsemälle vuosikymmenelle ulottunut ajanjakso Suomen Pankin hallinnossa. Jo vuonna 1907 hänet nuorena kansanedustajana kutsuttiin Suomen Pankin tilintarkastajaksi. Pankkivaltuustoon hänet valittiin vuonna 1919. Tässä tehtävässä hän jatkoi sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aiheuttamaa kuuden vuoden taukoa lukuun ottamatta yhtäjaksoisesti peräti 37 vuoden ajan, vuoteen 1962 saakka!  

Omalla työurallani olen saanut tehdä yhteistyötä lukuisten Suomen Liikemiesten Kauppaopistosta, Helsingin kauppaoppilaitoksesta ja Helsinki Business Collegesta valmistuneiden työtovereideni, rautaisten ammattilaisten kanssa. Monet nykyisistäkin kollegoistani Suomen Pankissa ovat saaneet oppinsa näissä kouluissa.

Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiön historia sivuaa Suomen Pankin historiaa myös maantieteellisesti. Fabianinkadun jugendlinna, jossa Suomen Liikemiesten Kauppaopisto toimi vuoteen 1927 asti ja itse säätiö vielä kauemmin, sijaitsee vain kivenheiton – vai sanoisinko maalipotkun – päässä Suomen Pankista.

Business College Helsingin edeltäjä, Helsingin kauppakoulu suomen- ja ruotsinkielisine osastoineen, puolestaan toimi lähes vastapäätä Suomen Pankkia Rauhankadun ja Snellmaninkadun kulmauksessa aina 1950-luvulle saakka.

Vielä merkkihenkilöitä ja kivilinnoja tärkeämpää on tietenkin ollut Säätiön työ suomalaisen liikesivistyksen ja kaupallisen koulutuksen edistämiseksi. Säätiöön kytkeytyneet oppilaitokset ovat olleet suomalaisen kaupallisen koulutuksen eturintamassa jo yli 120 vuoden ajan. 

Tämä pätee myös Business College Helsinkiin. Se on vireä ja ajan hermolla oleva kansainvälinen ja monikulttuurinen oppilaitos, jonka koulutustarjonta on samanaikaisesti monipuolista, yksilöllistä ja yritysten tarpeisiin räätälöityä.

Leimaa-antava piirre säätiön ja sen hallinnoimien oppilaitosten historiassa on ollut niiden kyky sopeutua työelämän ja koulutustarpeiden muutoksiin. Säätiön ohjauksessa kaupallisen alan eri oppilaitoksia on vuosikymmenten varrella rohkeasti yhdistetty, eriytetty ja sulautettu. Säätiön toiminta on kaikkiaan ollut malliesimerkki joustavasta reagoinnista toimintaympäristön muutoksiin.

Samankaltaista reagointikykyä tarvitaan myös vastaisuudessa, koska maailman muutos on pikemminkin kiihtymässä kuin hidastumassa. Seuraavaksi tarkastelen maailman ja Suomen talouden lähiaikojen näkymiä ja joitakin Suomen talouden pitempiaikaisia haasteita.

Hyvät naiset ja herrat,

Maailmantalouden tilanne on vuoden 2018 lopulta alkaen nopeasti heikentynyt. Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan – tai laajemmin tulkittuna teknologiasodan – kärjistyminen on saanut yritykset kautta maailman vähentämään ja lykkäämään investointejaan. Investointien lykkääminen on merkittävästi hidastanut maailmankaupan kasvua. Teollisuustuotannon kasvu on puolestaan pysähtynyt. Euroalueen talouden arvioidaan kuluvana vuonna kasvavan vain reilun prosentin, eli jotakuinkin samaa vauhtia kuin Suomen talouden.

Euroalueen inflaatiovauhti on jo pitemmän aikaa jäänyt Euroopan keskuspankin asettamaa tavoitetta hitaammaksi. Matalan inflaation ja heikentyneiden talousnäkymien vuoksi Euroopan keskuspankin neuvosto päätti kahden viikon takaisessa kokouksessaan keventää EKP:n rahapolitiikkaa laajalla toimenpideohjelmalla. Neuvoston päätöksillä varmistetaan, että rahoitusolot pysyvät euroalueelle keveinä ja että pankkien mahdollisuudet rahoittaa yrityksiä ja kotitalouksia pysyvät suhdannetilanteeseen nähden mahdollisimman hyvinä.     

Maailmankaupan ongelmat ovat aina huonoja uutisia Suomen vientivetoiselle taloudelle. Vientimarkkinoiden lähiajan näkymät ovatkin vaisut.

Lisäksi Suomen talous saa nyt aiempaa vähemmän vetoapua yksityisestä kulutuksesta ja investoinneista. Vielä alkuvuonna työllisyyden paraneminen ja kotitalouksien ostovoiman vahvistuminen tukivat kulutusta, mutta sen jälkeen työllisyyden kasvu on seisahtunut. Myös kuluttajien luottamus Suomen talouteen on heikentynyt. Asuntorakentamisen kiivaimman kasvuvaiheen ohittuminen on puolestaan hidastanut investointien kasvua.

Taloutemme suhdanneluonteisten ongelmien lisäksi kiinnittäisin huomioita kahteen pitempiaikaiseen huolestuttavaan kehityskulkuun Suomen taloudessa. Nämä teemat kytkeytyvät työvoiman ammatilliseen osaamiseen ja suomalaisten yritysten tuottavuuteen – teemoihin, jotka teitä kaupallisen koulutuksen ja yrityselämän asiantuntijoina kiinnostanevat.

Ensiksi, Suomen työmarkkinoiden ns. kohtaanto-ongelma on viimeisen kymmenen vuoden aikana pahentunut. Työn kysyntä ja tarjonta eivät enää kohtaa niin hyvin kuin vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, vaan taloudessa on samanaikaisesti runsaasti sekä työttömiä työnhakijoita että avoimia työpaikkoja. 

Kohtaanto-ongelmien kärjistymiseen on useita syitä, jotka liittyvät muun muassa työn vastaanottamisen kannustimiin. Yritykset eri puolilla Suomea ovat entistä useammin raportoineet vaikeuksistaan löytää osaavaa työvoimaa.

Koulutuksella on keskeinen rooli ja tärkeä tehtävä kohtaanto-ongelmien lievittämisessä, sillä muun muassa digitalisaatio ja teknologian kehittyminen kasvattavat entisestään työn osaamisvaatimuksia ja edellyttävät jatkuvaa oppimista läpi työelämän. 

Business College Helsingin koulutustarjonnassa työelämän tarpeet otetaan mielestäni erinomaisesti huomioon. Merkonomien ja datanomien laadukkaat perustutkinnot ovat koulutuksen kivijalka. Monipuolisilla ammattitutkinnoilla ja yrityksille tarjottavilla räätälöidyillä koulutuspaketeilla pyritään takaamaan, että täydennyskoulutukset vastaavat yritysten ja työntekijöiden todellisia osaamistarpeita.

Toinen huolestuttava kehityskulku on Suomen talouden tuottavuuskasvun hitaus. Miksi tämä on huolestuttavaa? Koska pitkällä tähtäyksellä talouskasvu ja elintason paraneminen perustuvat nimenomaan työn tuottavuuden kasvuun.

Tuottavuus ja talouskasvu syntyvät suurelta osin yrityksissä. Tuottavuuden kasvuun tarvitaan erityisesti kolmenlaisia yrityksiä: ensinnäkin nopeasti kasvavia ns. gaselliyrityksiä, toiseksi teknologisessa eturintamassa olevia yrityksiä ja kolmanneksi eturintaman lähituntumassa olevia ja sen kehitystä tiiviisti seuraavia yrityksiä.

Gaselliyritykset ovat tyypillisesti pieniä, hyvin nopeasti kasvavia yrityksiä, joiden merkitys työllistämisessä ja arvonlisän kasvussa on paljon niiden kokoa suurempi. Teknologisen eturintaman yritykset taas ovat innovaattoreita, jotka aktiivisesti parantavat tuottavuuttaan ja kehittävät uusia tuotteita ja toimintatapoja. Eturintaman perässä seuraavat yritykset puolestaan ottavat nopeasti käyttöön eturintamassa kehitettyjä innovaatioita.

Kärjistetysti sanottuna Suomessa on tällä hetkellä liian vähän sekä gaselliyrityksiä, teknologian eturintamassa olevia yrityksiä että eturintaman yritysten niskaan puhaltavia seuraajayrityksiä. Sen sijaan heikosti kannattavien yritysten osuus on kasvanut koko 2000-luvun ajan.

Talous- ja tuottavuuskasvun hidastuminen on monisyinen ongelma, jonka juurisyitä ja korjauskeinoja ei vielä riittävästi ymmärretä. Selvää kuitenkin on, että talouskasvu vaatii jatkossakin vahvaa panostusta laadukkaaseen koulutukseen. Tältä osin olen vaikuttunut muun muassa Business College Helsingin tarjoamasta monipuolisesta yrittäjyys- ja johtamiskoulutuksesta.

Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin vahvistaminen ovat aivan keskeisiä tekijöitä talous- ja tuottavuuskasvun kannalta ja edellyttävät toimia myös valtiovallalta. Tärkeä työkalu tässä on Business Finland, jonka rakentamisesta olin vastuussa toimiessani elinkeinoministerinä. Business Finland syntyi, kun yhdistimme kansainvälistymispalveluja tarjonneen Finpron ja teknologiarahoittaja Tekesin vuoden 2018 alussa. Rinteen hallitus on kasvattamassa Business Finlandin avustusvaltuuksia, mikä on myönteinen uutinen suomalaiselle yrittäjyydelle.

Hyvät naiset ja herrat, hyvät ystävät,

Olen tässä katsauksessani tarkastellut joitakin välähdyksiä Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiön kunniakkaasta historiasta sekä maailman ja Suomen talouden lähiajan näkymiä.

Pidemmällä aikavälillä suomalaista liike-elämää ja kaupallista koulutusta tulevat muokkaamaan samat suuret maailmanlaajuiset murrosvoimat, jotka muokkaavat yhteiskuntia ja maailmantaloutta laajemminkin: ilmastonmuutos, teknologian kehitys, digitalisaatio, kaupungistuminen, talouksien palveluvaltaistuminen ja väestön ikääntyminen etenkin länsimaissa – ja niin edelleen.  

Näihin murrosvoimiin varautuminen edellyttää suomalaiselta kaupalliselta koulutukselta jatkuvaa uudistumista. Kun tutkii Business College Helsingin opetustarjontaa koodarikoulutuksineen ja startup-yrittäjyyden tukiohjelmineen, vaikuttaa siltä, että säätiön johto on pitänyt useammankin strategiaseminaarin näistä megatrendeistä! Business College Helsinki ja Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö ovat sangen hyvin varautuneita näihin suurempiinkin muutoksiin. Mutta maailma ei koskaan ole valmis, joten strategiatyön ja uudistumisenkin tulee olla jatkuvaa, mihin teitä rohkenen kannustaa.

Näillä sanoilla toivotan Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiölle erinomaista syntymäpäivää ja jatkuvaa menestystä!