Pääjohtaja Olli Rehn: Avaussanat Juha Tarkan läksiäisseminaarissa 26.4.2019
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Juha Tarkan läksiäisseminaari
Rahamuseo, Helsinki, 26.4.2019
Pääjohtaja Olli Rehn: Avaussanat Juha Tarkan läksiäisseminaarissa 26.4.2019
Hyvät naiset ja herrat, hyvät ystävät,
Tervetuloa johtokunnan neuvonantaja, valtiotieteen tohtori Juha Tarkan läksiäisseminaariin Suomen Pankin rahamuseoon. Haluamme tällä seminaarilla Suomen Pankin puolesta kunnioittaa Juhan pitkää päivätyötä pankissa ja erinomaisen arvokasta panosta laajemminkin keskuspankkitoiminnan kentällä.
Ohjelmamme tänään on tutkimuspainotteinen, mikä kuvastaa osuvasti Juhan pitkää uraa keskuspankissa. Hän tuli töihin Suomen Pankkiin nimenomaan tutkijaksi, tuoreena maisterina 1. tammikuuta 1980, lähes neljäkymmentä vuotta sitten. Pääjohtajana oli Mauno Koivisto, joka tosin tuolloin toimi tasavallan pääministerinä.
Ensimmäiset 15 vuotta, vuodet 1980–1995, Juha toimi tutkijana ja tutkimusohjaajana tutkimusosastolla. Vuonna 1995 tapahtui paljon: Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden ja liittyi Euroopan unionin jäseneksi – Juha puolestaan väitteli tohtoriksi tutkielmalla Approaches to Deposit Pricing: A Study in the Determination of Deposit Interest and Bank Service Charges eli ”Näkökulmia talletusten hinnoitteluun: tutkielma talletuskorkojen ja pankkien palvelumaksujen määräytymisestä”.
Seuraava pidempi jakso Juha Tarkan keskuspankkiuralla oli yhdeksän vuotta kestänyt osastopäällikön tehtävä tutkimusosastolla vuosina 1996–2004. Tänä aikana Suomen rahayksikkö muuttui markasta euroon ja pääjohtaja vaihtui Sirkka Hämäläisestä Matti Vanhalaan, Erkki Liikanen puolestaan aloitti pääjohtajana kesällä 2004.
Vuosien mittaan Juha profiloitui vahvasti tutkijana, tutkimusohjaajana ja Suomen Pankin tutkimustoiminnan osastopäällikkönä.
Noina aikoina minäkin tutustuin Juhaan, tosin en usko hänen sitä noteeranneen. Osallistuin Juhan rahateorian ja rahapolitiikan luennoille 1980-luvun lopulla. Niiden pohjalta hän käsittääkseni kirjoitti teoksensa Raha ja rahapolitiikka, joka ilmestyi vuonna 1993.
Vuoden 2005 jälkeen Juhan toimenkuva laajeni entisestään. Hän toimi johtokunnan neuvonantajana ja pankkivaltuuston nimittämänä johtokunnan jäsenten ensisijaisena sijaisena. Voi sanoa, että Juha on yhdistänyt tutkijan identiteetin ja käytännön vaikuttajan identiteetin. Hän on toiminut tieteellisten periaatteiden puolesta – ”in science we trust” – ja niiden luomalle vankalle pohjalle rakennetun modernin keskuspankkitoiminnan puolesta.
Suomen Pankissa kuulee monta tarinaa Juhan monipuolisuudesta. Hiljattain Juha osallistui akateemiseen iltajuhlaan, jossa eräässä puheessa viitattiin suomalaisen historioitsijan Gunnar Mickwitzin 1930-luvun väitöskirjaan rahatalouden ja luontaistalouden suhteesta Rooman valtakunnassa 300-luvulla. Juhlan muille osallistujille kyseessä oli täysin tuntematon teos, mutta Juhan kirjahyllyltä se tietysti löytyi. Hän osasi jopa arvioida, mitkä ovat kyseisen tutkimuksen hyviä ja vähemmän hyviä puolia. En olisi yllättänyt, jos tutkielmaan Geld und Wirtschaft im römischen Reich des vierten Jahrhunderts n. Chr – ja vastaaviin teoksiin – viitataan seminaarissamme tänään.
Juha Tarkan monipuolisuus käy ilmi myös Suomen Pankin johtokunnan pöytäkirjoista. Lista on hengästyttävä ja aika ei riitä kaiken mainitsemiseen. Mukana on ollut, edellä mainittujen lisäksi, muun muassa keskuspankin taserakenteen ja tulonmuodostuksen tarkastelua, rahapolitiikan tavoiteasetantaa, organisaation kehittämistä, rahoitustarkastuksen ja finanssivalvonnan järjestämistä, makroteoriaa, EKPJ-strategioita, painopiste- ja resurssianalyysiä, poolaushankkeita, vakuuskäytäntöjä, sijoitustoimintaa, talousosaamista, viestintää, Venäjä-yhteistyötä, makrovakausvälineitä, tavoite- ja tulosmittareita, viitekorkojen tulevaisuutta, myös rahamuseon kehittämistä.
Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Esimerkiksi viimeksi eilen Juha osallistui Norjan keskuspankin historiateoksen suunnittelukokoukseen Oslossa.
Tammikuussa 2003 puolestaan käynnistyi Suomen Pankin suuri historiaprojekti, jota toteuttamaan johtokunta kutsui dosentti Antti Kuusterän ja määräsi tohtori Juha Tarkan. Alkoi pitkä ja hedelmällinen yhteistyö, jonka tuloksena syntyi vv. 2011-12 julkaistu Suomen Pankin kaksiosainen, laaja ja kiitetty, historiateos.
Osaltani luin sen heti tuoreeltaan ja sittemmin uudelleen, kun valmistauduin nykyisiin tehtäviini. Oiva käsikirja Suomen Pankin toiminnasta ja johtamisesta!
On hienoa, että Antti Kuusterä osallistuu alustajana myös tänään tähän läksiäisseminaariin. Odotamme mielenkiinnolla Antin esitystä, joka on otsikoitu Juha Tarkan panos suomalaisen pankkitutkimuksen pitkässä linjassa.
Saamme myös kuulla Juhan oman esityksen nimeltään Real Bills -doktriini ja pankkilikviditeetin normit.
Iltapäivän lopuksi Vesa Vihriälä vetää paneelikeskustelun, jossa pohdimme rahahistorian merkitystä rahapolitiikan suunnittelussa.
Minäkin osallistun mielelläni paneeliin. Tosin vieläkin mieluummin, jos Juha olisi yhä meillä töissä – olisin pyytänyt häneltä nuotteja puheenvuoron aineksiksi. Ei mahda mitään – nyt on pärjättävä omillaan.
Yhtä kaikki: Iso kiitos Juha valtavasta työstäsi – ja tervetuloa kaikille!
Toivotan antoisaa iltapäivää seminaarin osallistujille!