Uusi verkkoteos valaisee Suomen setelihistorian saksalaisia vaikutteita
Seteliasiantuntija ja tietokirjailija Antti Heinonen on kirjoittanut uuden teoksen Suomen rahahistoriasta. Heinonen syventää aikaisempia kuvauksiaan Suomen suuriruhtinaskunnan setelihistoriasta keskittyen kansainvälisiin ja erityisesti saksalaisiin vaikutteisiin suomalaisten maksuvälineiden varhaisessa kehityksessä.
Saksalaisten rooli painotekniikan kehityksessä Johannes Gutenbergista lähtien on tunnettu. Hänen innovaationsa saavutti merkittävän jalansijan kaikkialla. Sen sijaan saksalaisten roolia seteleiden ulkoasun, kaivertamisen ja painamisen kehittämisessä maansa rajojen ulkopuolella on kirjallisuudessa niukemmin käsitelty. Siitä huolimatta, että Suomen suuriruhtinaskunta 1800-luvulla oli osa Venäjän keisarikuntaa, saksalaisilla oli osansa jokaisessa tuon ajanjakson setelisarjassa. Tämä koski jopa seteleitä, jotka painettiin Venäjän keisarikunnan pääkaupungissa Pietarissa, sillä kaikki Suomen Pankin sopimusosapuolet olivat saksalaista alkuperää.
Suomen Pankki ja saksalainen säätiö Giesecke+Devrient Stiftung Geldscheinsammlung julkaisevat yhdessä verkkoteoksena Heinosen kirjoittaman Vom Zettel zum Geldschein: Deutsche Einflüsse auf das Design und den Druck von Banknoten im Großfürstentum Finnland [Paperipalasesta seteliksi: saksalainen vaikutus Suomen suuriruhtinaskunnan seteleiden suunnitteluun ja painamiseen]. Teos julkaistaan sekä Suomen Pankin että säätiön verkkosivuilla. Kirjasta julkaistaan myös lyhyt englanninkielinen tiivistelmä, ja kirjan teemoista on suomenkielinen esitys.
Giesecke+Devrient Stiftung Geldscheinsammlung -säätiö on rahoittanut teoksen saksannoksen Heinosen englanninkielisestä käsikirjoituksesta. Kirjassa on runsas kuvitus.
Heinosella on pitkä kansainvälinen ura setelialalla. Hän oli yli kymmenen vuoden ajan Euroopan keskuspankin setelijohtaja, jolloin hän vastasi uuteen eurooppalaiseen käteisvaluuttaan siirtymisestä. Heinonen on tunnettu rahahistoriateosten kirjoittaja ja kansainvälisesti arvostettu seteliasiantuntija, joka on EKP-tehtäviensä jälkeen toiminut mm. globaalien Banknote Ethics Initiativen ja Central Bank Counterfeit Deterrence Group -ryhmän puheenjohtajana.
Aikaisemmin Suomen Pankki on julkaissut Heinosen teokset "Viimeiset markat. Suomen markkamääräiset setelityypit 1945–2002" (2012), "Ensimmäiset eurot. Eurosetelisarjan synty, liikkeeseenlasku ja ensi vuosikymmen" (2014), "Sodan ja rauhan rahat. Suomen erikoinen setelihistoria 1917–1945" (2016), "Ruplista markkoihin. Suomen suuriruhtinaskunnan setelit 1812–1898" (2018) ja "Hallitus kansan kukkarolla. Seteleiden leikkaaminen vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa" (2020) sekä selvityksen "Keskuspankin elektroninen raha: Suomen Pankin toimirahakokeilu 1990-luvun alkupuoliskolla" (2021).
Heinosen teos "Ensimmäiset eurot" on julkaistu saksankielisenä, "Die ersten Euros" (2014), ja englanninkielisenä, "The first euros" (2015).
Suomen Pankin rahamuseossa järjestetään 15.10.2024 yleisötilaisuus, jossa Antti Heinonen esittelee kirjan teemoja kotimaiselle yleisölle. Tilaisuuden suomenkieliset esittelymateriaalit julkaistaan Suomen Pankin verkkopalvelussa.
Lisätietoa antavat Antti Heinonen (antti.heinonen@bof.fi) ja media@bof.fi (haastattelupyynnöt).