EKP:n rahapoliittinen katsaus
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main
Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.
Kroatia otti euron käyttöön vuodenvaihteessa, joten EKP:n neuvostossa on nyt uusi jäsen, Kroatian keskuspankin pääjohtaja Boris Vujčić.
EKP:n neuvosto jatkaa korkojen nostamista tuntuvasti – ja tasaiseen tahtiin – kunnes korkotason avulla voidaan hillitä hintakehitystä riittävästi ja varmistaa, ettei inflaation palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen. Nostimme tämänpäiväisessä kokouksessamme EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä, ja korkoja joudutaan ilmeisesti vielä nostamaan lisää. Tämänhetkisen tilannearvion mukaan pohjainflaatio uhkaa nopeutua, joten aiomme nostaa korkoja maaliskuun rahapolitiikkakokouksessa jälleen 0,50 prosenttiyksikköä, mutta pitemmälle rahapolitiikkaa on vielä vaikea ennakoida. Kun korkotaso pidetään korkeana, kysyntä vaimenee, inflaatiovauhti hidastuu vähitellen eikä inflaation aleta odottaa jäävän keskipitkän aikavälin tavoitetta nopeammaksi. Korkopäätökset tehdään EKP:n neuvoston kokouksissa aina tuoreimpien tietojen pohjalta.
Tänään tehtiin lisäksi tarkempia päätöksiä sen suhteen, miten sijoitusten määrän annetaan pienentyä omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP). Joulukuussa päätettiin jo, että maalis-kesäkuussa sijoitusten määrä pienenee keskimäärin 15 miljardilla eurolla kuussa ja sen jälkeen muutosvauhti valitaan tilanteen mukaan. Jatkossa siis vain osa eurojärjestelmälle palautuvista varoista sijoitetaan uudelleen. Uudelleensijoituksia tehdään sen mukaan, missä ohjelmissa omaisuuseriä erääntyy, ja julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa kiinnitetään lisäksi huomiota sijoitusten jakautumiseen eri maiden ja ylikansallisten laitosten kesken. Yritysten joukkolainoja pyritään hankkimaan mieluummin sellaisilta yrityksiltä, jotka ottavat ilmastonmuutoksen huomioon toiminnassaan. Ensisijaisena tavoitteena on hintavakaus, mutta kiinnittämällä huomiota ympäristövastuullisuuteen voimme pienentää yritysten joukkolainojen ympäristöjalanjälkeä eurojärjestelmän taseessa ja tukea Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista.
Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa. Omaisuuserien osto-ohjelmassa tehtävistä muutoksista kerrotaan tarkemmin erillisessä tiedotteessa, joka julkaistaan klo 15.45 Keski-Euroopan aikaa.
Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilasta.
Taloudellinen toiminta
Alustavien tietojen mukaan euroalueen BKT kasvoi 0,1 % vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Vaikka kehitys vaikuttaa myönteisemmältä kuin joulukuisissa eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa ennakoitiin, talouskasvu on hidastunut tuntuvasti vuoden 2022 puolivälin jälkeen ja sen odotetaan pysyvän heikkona vielä jonkin aikaa. Myös maailmantalouden kasvu on edelleen vaimeaa, ja etenkin Venäjän oikeutuksettomat sotatoimet Ukrainaa ja ukrainalaisia vastaan aiheuttavat kansainväliseen politiikkaan epävarmuutta, joka vaikuttaa talouskehitykseen myös euroalueella. Lisäksi inflaatio on nopeaa ja rahoitusolot tiukentuvat, mikä sekin hillitsee kulutusta ja jarruttaa tuotantoa etenkin tehdasteollisuudessa.
Toimitushäiriöitä on kuitenkin yhä vähemmän, kaasua on saatavilla aiempaa paremmin, yrityksillä on tilauskirjoissaan vielä paljon toimitettavaa ja yleisesti ottaen luottamus talouskehitykseen alkaa kohentua. Palvelualoilla kehitys on pysynyt melko vankkana, kun kysyntä on piristynyt pandemian jälkeen ja etenkin vapaa-ajan aktiviteetteihin ollaan nyt valmiita käyttämään rahaa. Nopea inflaatio on heikentänyt ostovoimaa, mutta energian hintakehityksen viimeaikainen rauhoittuminen ja palkkojen nousu ovat helpottaneet tilannetta, mikä ylläpitää jossain määrin kulutusta. Talous on selvinnyt kriisistä odotettua paremmin, ja kasvu todennäköisesti elpyy tänä ja ensi vuonna.
Työttömyysaste oli vuoden 2022 joulukuussa edelleen erittäin alhainen (6,6 %). Jatkossa uusia työpaikkoja ei välttämättä tule tarjolle samaan tapaan kuin viime vuonna, eli on mahdollista, että työttömyys kasvaa.
Valtioiden tukitoimet, joilla taloutta pyritään suojaamaan energian kallistumisen vaikutuksilta, on tärkeää pitää tilapäisinä ja kohdentaa huolella, eikä niillä pidä poistaa kannustimia energian säästämiseen. Kun siis energian hinta laskee ja kriisin vaikutus vaimenee, tukia pitäisi pystyä vähentämään nopeasti. Muuten toimilla saatetaan kasvattaa keskipitkän aikavälin inflaatiopaineita entisestään, mikä edellyttäisi aina vain tiukempaa rahapolitiikkaa. Finanssipolitiikka tulisi suunnitella Euroopan talouden ohjausjärjestelmän sääntöjä noudattaen niin, että talouden tuottavuus kohenee ja julkinen velka voi vähitellen pienentyä. Esimerkiksi energian tuotantokapasiteettia vahvistavilla toimilla voidaan nyt vaikuttaa hinnankorotuspaineisiin keskipitkällä aikavälillä. Next Generation EU ‑ohjelman tuella voidaan edistää kestäviä investointeja ja rakenneuudistuksia. Euroopan talouden ohjausjärjestelmää uudistetaan parhaillaan, ja tuloksia odotetaan pian.
Inflaatio
Eurostatin alustavan arvion mukaan inflaatiovauhti oli tammikuussa 8,5 % (joulukuussa 9,2 %). Tammikuun luku perustuu Saksasta koottuihin tietoihin, mutta energian hinta on viime aikoina laskenut tuntuvasti muuallakin. Markkinaindikaattorien perusteella energia voi olla lähivuosina merkittävästi edullisempaa kuin vielä edellisen rahapolitiikkakokouksemme yhteydessä ennakoitiin. Kuluttajahintaindeksin elintarvike-erässä inflaatiovauhti oli jo 14,1 %. Taustalla oli tuotanto- ja etenkin energiakustannusten nousu, joka vaikuttaa yhä hinnoitteluun yleisemminkin.
Energian kallistuminen on vaikuttanut kustannuksiin kaikkialla taloudessa. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio oli tammikuussa 5,2 %. Palveluerässä inflaatiovauhti oli 4,2 % eli hieman aiempaa vaimeampi, mutta teollisuustuotteiden hintojen perusteella laskettu inflaatiovauhti oli 6,9 % eli entistäkin nopeampi. Pohjainflaatio on monien muidenkin indikaattorien perusteella edelleen nopeaa. Valtioiden tukitoimet, joilla pyritään suojaamaan kotitalouksia energian kallistumisen seurauksilta, vaikuttavat inflaatiovauhtiin sekä voimassaoloaikanaan että poistuessaan käytöstä. Useiden tukien suuruus riippuu kuitenkin energian hintakehityksestä, joten inflaatiovaikutusta on toistaiseksi mahdotonta arvioida luotettavasti.
Toimitushäiriöt ovat vähentyneet, mutta niiden vaikutus näkyy edelleen tavaroiden hinnoittelussa. Samaten kysynnän elpyminen pandemian jälkeen näkyy vielä etenkin palvelujen hinnoittelussa, mutta vaikutus vaimenee jo.
Palkkojen nousu on nopeutunut vankassa työmarkkinatilanteessa, ja inflaation kiihtyminen on vaikeuttanut palkkaneuvotteluja. Tuoreimpien tietojen perusteella palkkakehitys on kuitenkin edelleen joulukuisten arvioiden mukaista. Useimpien indikaattorien mukaan pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nyt kahden prosentin tuntumassa, mutta kehitystä on syytä seurata jatkuvasti.
Riskiarvio
Talouden kasvunäkymiin kohdistuvat riskit ovat nyt paremmin tasapainossa. Venäjän oikeudettomat sotatoimet Ukrainaa ja sen kansaa vastaan voivat kuitenkin heikentää taloutta vielä tuntuvasti ja johtaa energia- ja elintarvikekustannusten nousuun. Odotettua selvempi maailmantalouden heikkeneminen voi puolestaan hidastaa euroalueen talouskasvua, ja pandemian voimistuminen sekä uudet toimitushäiriöt voivat tehdä elpymisestä työläämpää. Talouskasvu voi kuitenkin olla nykyisiä odotuksia vahvempaa, jos energiasokki vaimenee ennakoitua nopeammin ja euroalueen yritykset sopeutuvat kansainvälisen toimintaympäristön haasteisiin ennakoitua ripeämmin.
Myös inflaationäkymiä koskevat riskit ovat paremmin tasapainossa, etenkin lyhyellä aikavälillä. Vähittäismyyntihinnat voivat silti nousta lyhyelläkin aikavälillä nykyisten hintapaineiden vuoksi. Lisäksi raaka-ainehinnat ja vientikysyntä voivat lähteä nousuun, jos Kiinan talous piristyy odotettua voimakkaammin. Inflaatio voi nopeutua myös keskipitkällä aikavälillä euroalueen sisäisten tekijöiden vuoksi, jos inflaatio-odotukset pysyvät yhä tavoitettamme korkeampina tai palkat nousevat ennakoitua enemmän. Energian hinnat ovat hiljattain laskeneet, ja jos lasku jatkuu, inflaatio voi hidastua odotettua nopeammin. Energiaerän hintapaineiden heikkeneminen voi johtaa myös pohjainflaation hidastumiseen, ja jos kysyntä edelleen vähenee, hintapaineet voivat laskea nykyisiä odotuksia enemmän etenkin keskipitkällä aikavälillä.
Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne
Rahapolitiikan tiukentuessa markkinakorot jatkavat nousuaan ja pankkien luotonanto yksityiselle sektorille kallistuu. Pankkien yritysluotonannon kasvu onkin hidastunut selvästi viime kuukausien aikana. Tämä johtuu osittain varastojen rahoitustarpeiden pienentymisestä, mutta taustalla on myös muita syitä: yritysten investointilainojen kysyntä on heikentynyt pankkien antolainauskorkojen jyrkän nousun ja luotonantokriteerien tuntuvan tiukentumisen myötä – minkä pankkien viimeisin luotonantokyselymmekin osoittaa. Myös kotitalouksien velanotto vähenee edelleen antolainauskorkojen nousun, aiempaa tiukempien luotonantokriteerien ja asuntolainakysynnän selkeän supistumisen vuoksi. Luotonannon kasvun hidastuessa myös rahan määrän kasvu vaimenee nopeasti, mikä näkyy selvästi yön yli ‑talletuksissa ja muissa rahan likvideimmissä erissä. Määräaikaistalletusten kasvu tasoittaa vain osittain tätä kehitystä.
Yhteenveto
EKP:n neuvosto jatkaa korkojen nostamista tuntuvasti – ja tasaiseen tahtiin – kunnes korkotason avulla voidaan hillitä hintakehitystä riittävästi ja varmistaa, ettei inflaation palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen. Nostimme tämänpäiväisessä kokouksessamme EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä, ja korkoja joudutaan ilmeisesti vielä nostamaan lisää. Tämänhetkisen tilannearvion mukaan pohjainflaatio uhkaa nopeutua, joten aiomme nostaa korkoja maaliskuun rahapolitiikkakokouksessa jälleen 0,50 prosenttiyksikköä, mutta pitemmälle rahapolitiikkaa on vielä vaikea ennakoida. Kun korkotaso pidetään korkeana, kysyntä vaimenee, inflaatiovauhti hidastuu vähitellen eikä inflaation aleta odottaa jäävän keskipitkän aikavälin tavoitetta nopeammaksi. Maaliskuun 2023 alusta lähtien sijoitusten määrän APP-ohjelmassa annetaan pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta kokonaisuudessaan uudelleen.
Korkopäätökset tehdään kokouksissa aina tuoreimpien tietojen pohjalta. Olemme valmiita tarkistamaan kaikkia välineitämme mandaattimme rajoissa, jotta inflaatio voi vakaantua tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.