Inflaatiotavoitteen saavuttamisessa edistytty hyvin – Euroopan päästävä kuitenkin paremman tuottavuuden tielle
Euroalueen inflaatio on vakautumassa Euroopan keskuspankin 2 prosentin tavoitteeseen, mikä yhdessä hyvän työllisyyskehityksen kanssa tukee kotitalouksien ostovoimaa. Toisaalta euroalueen teollisuus on kehittynyt heikosti, ja sen ongelmat vaikuttavat monilta osin rakenteellisilta. Euroalueen kilpailukykyä uhkaa pysyvämpi heikentyminen, mikäli talousalueella ei onnistuta tekemään merkittäviä uudistuksia.
Inflaation hidastuminen on jatkunut euroalueella. Inflaatio oli nopeimmillaan 10,6 prosenttia vuoden 2022 lokakuussa, ja siitä se on laskenut 2,2 prosenttiin elokuussa 2024. Palkka- ja palveluinflaatio on silti pysynyt melko nopeana. Inflaatio on vakautumassa EKP:n 2 prosentin tavoitteeseen ensi vuoden mittaan.
Euroopan keskuspankin neuvosto laski syyskuussa ohjauskoron 3,5 prosenttiin. ”Rahapolitiikan suunta on selvä: koronlaskut on aloitettu ja rahapolitiikka kevenee. Koronlaskujen tahti ja mittaluokka riippuvat EKP:n neuvoston kokonaisarviosta joka kokouksessa”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. EKP:n neuvosto perustaa rahapoliittiset päätöksensä jatkossakin arvioon inflaationäkymistä, energian ja ruoan hinnasta puhdistetun pohjainflaation dynamiikasta sekä rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta.
Euroalueen talouden kasvu on jatkunut tänä vuonna hitaana, ja teollisuustuotannon kehitys on heikkoa. Siihen on vaikuttanut energiakustannusten kasvu, joka on ollut selvästi muita talousalueita voimakkaampaa. Euroalueen työn tuottavuuskasvu on kuitenkin jo pitkään jäänyt jälkeen Yhdysvalloista.
Huolimatta voimakkaista vastatuulista euroalueen talous on välttänyt taantuman ja on nyt vahvistumaan päin, kun palkkojen nousu ja inflaation tasaantuminen lisäävät kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. EKP:n syyskuun ennusteen mukaan talous kasvaa 1,3 prosenttia vuonna 2025 ja 1,5 prosenttia vuonna 2026. Työllisyyskehitys on vahvaa: euroalueella on noin 7 miljoonaa työllistä enemmän kuin vuoden 2019 lopussa.
”Yksi johtopäätös euroalueen talouskasvun, työllisyyden ja inflaation näkymästä on, että rahapolitiikka on onnistunut verrattain hyvin inflaation taltuttamisessa”, toteaa Rehn. Kun rahapolitiikalla hidastetaan inflaatiota, sillä on yleensä kustannuksensa talouskasvun hidastumisen ja työllisyyden heikentymisen muodossa. Tällä kertaa nämä kustannukset ovat kuitenkin – ainakin toistaiseksi – jääneet aiempia koronnostosyklejä pienemmiksi.
Samalla euroalueen kasvun heikkous on osoittautunut osittain rakenteelliseksi. Tuottavuuskasvua on parannettava, koska väestö ikääntyy, vihreät investoinnit vaativat rahoitusta, julkiset velat ja alijäämät ovat suuria, ja puolustusmenoja on lisättävä. Tämä edellyttää vahvaa ja yhtenäistä vastausta EU:lta. ”Draghin raportti on tarpeellinen herätys kaikille eurooppalaisille. Se on selvänäköinen ja brutaalin rehellinen diagnoosi Euroopan talouden heikon kasvun syistä ja antaa hyvää pohjaa seuraavan komission työohjelmaan”, painottaa Rehn.