Geopoliittiset jännitteet luovat uusia uhkia rahoitusvakaudelle
Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka Suomen talous on taantumassa. Riskit ovat pysyneet hallinnassa muun muassa rahoitussääntelyyn ja -valvontaan pitkäjänteisesti tehtyjen parannusten ja harjoitetun makrovakauspolitiikan ansiosta.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Gazan konflikti ja valtioiden väliset kaupparajoitteet voivat aiheuttaa häiriöitä kansainvälisessä taloudessa ja rahoitusjärjestelmässä. ”Suomen rahoitusjärjestelmän riskinkestävyys on säilynyt hyvänä. Geopoliittiset jännitteet ovat lisääntyneet, mikä voi luoda uusia uhkia rahoitusjärjestelmän vakaudelle”, toteaa johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen tänään julkaistussa arviossa Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudesta.
Asunto- ja kiinteistömarkkinoiden jähmettyminen ja suuri herkkyys korkojen muutoksille kasvattavat vakausarvion mukaan riskejä Suomen rahoitusjärjestelmässä. Vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet tuntuvasti, asuntokauppa on vähentynyt ja uusien asuntojen rakentaminen pysähtynyt lähes kokonaan. Rakennusalan yritysten konkurssit ovat lisääntyneet, ja pankkien luottoriskit rakennusalalle myönnetyistä lainoista ovat kasvaneet. Samaan aikaan kotitalouksien velkaantuneisuus on pienentynyt, mikä on lievittänyt riskejä.
Korkojen lasku ja talouden toipuminen odotusten mukaisesti tukisivat Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta. Toisaalta pankkien sekä asunto- ja kiinteistösijoittajien riskit voivat kasvaa, jos asuntojen ja kiinteistöjen kauppa ei piristy.
Digitalisaatioon ja ilmastonmuutokseen liittyy uusia ja arvaamattomia uhkia, jotka voivat horjuttaa rahoitusjärjestelmän vakautta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Rahoitussektorin digitalisoituminen luo mahdollisuuksia, mutta kasvattaa myös riskejä, jotka liittyvät väärän tiedon välittämiseen ja informaatiovaikuttamiseen. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamat riskit rahoitusvakaudelle ovat osin vielä vaikeasti arvioitavissa.
Vaikean toimintaympäristön tuomiin uusiin riskeihin pitää varautua. ”Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn lisääminen tai vähentäminen ei voi olla tavoite itsessään. Sääntelyä tulee kehittää huolellisen suunnittelun perusteella. Rahoitussääntelyssä pitää ennakoida toimintaympäristön muutokset, jotta emme torju vain menneitä kriisejä”, sanoo Nykänen.
Pankkien ja lainanottajien kykyä kestää talouden iskuja tulee lujittaa. Monipuolinen makrovakauspolitiikka vahvistaa pankkien ja lainanottajien kriisinkestävyyttä, ja sen avulla voidaan varautua asuntomarkkinoiden aktiivisuuden ja asuntojen hintojen vaihteluihin. Luottamusta rahoitusjärjestelmän kestävyyteen ja toimintavarmuuteen parannetaan varautumalla edelleen likviditeetti- ja kyberriskeihin.
Eurooppalaiset yritykset tarvitsevat monipuolisempia tapoja rahoittaa investointejaan ja luoda pohjaa toimintansa kasvulle. Euroopan unioni hyötyisi yhtenäisistä ja toimivista pääomamarkkinoista. ”Eurooppalaiset yritykset ovat liian riippuvaisia pankkirahoituksesta. EU:hun tarvitaan pääomamarkkinaunioni, jotta Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä muiden talousmahtien puristuksessa. Euroopan vahva talous on paras suoja rahoitusjärjestelmän häiriöitä vastaan”, toteaa Nykänen.
- Esityskalvot 14.5.2024, johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
- Euro ja talous -julkaisusivusto