Euroopan keskuspankki on hillinnyt hintapaineita rahapolitiikallaan – koronlasku tukee kasvun elpymistä
Euroopan keskuspankin kesäkuun ennusteen mukaan euroalueen talouden odotetaan kasvavan 0,9 % vuonna 2024 ja 1,4 % vuonna 2025. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu vahvistaa yksityistä kulutusta ja ulkomainen kysyntä piristyy. Kasvun nopeutumista tukevat vahvana säilyneet työmarkkinat.
Inflaation ennakoidaan ensi vuonna palautuvan EKP:n tavoitteen mukaiseksi, ja toukokuussa se oli euroalueella 2,6 prosenttia. Rahapolitiikan avulla EKP on hillinnyt hintapaineita, ja inflaatio on hidastunut yli 2,5 prosenttiyksikköä viimeisimmän, syyskuussa 2023 tehdyn koronnoston jälkeen. Pohjainflaatio on vaimentunut ja inflaatio-odotukset laskeneet.
Tätä taustaa vasten EKP:n neuvosto laski kesäkuussa ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä. Uusi talletuskorko on 3,75 prosenttia. ”On tärkeää nähdä metsä puilta: inflaation vakauttamisessa tavoitteeseen on edistytty merkittävästi etenkin syyskuun 2023 jälkeen”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rahoitusolot on pidetty kireinä kysynnän vaimentamiseksi ja inflaatio-odotusten pitämiseksi ankkuroituna.
EKP:n neuvosto pyrkii varmistamaan, että inflaatio palautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. ”Päätämme koroista jokaisessa rahapolitiikkakokouksessamme inflaationäkymien, pohjainflaation dynamiikan ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuden perusteella. Emme ole etukäteen sitoutuneet mihinkään tiettyyn korkouraan”, toteaa Rehn. Jos geopoliittisessa tilanteessa ja energian hinnoissa tai palkkakehityksessä ei koeta uusia yllätyksiä, inflaation ennustetaan palaavan vuoden kuluessa tavoitteeseen huolimatta siitä, että inflaation hidastuminen on ollut viime kuukausina hieman verkkaisempaa.
Suomessa talouden rakenteelliset ongelmat ovat jatkuneet jo pitkään ja tuottavuuskehitys on ollut heikkoa finanssikriisistä alkaen. Nämä tekijät painavat Suomen kasvunäkymiä. Viime vuosien globaalit kriisit ovat muuttaneet Suomen toimintaympäristöä ja samalla Suomen osuus maailmankaupasta on pienentynyt. Venäjän-kaupan loppuminen on nostanut tuotantopanosten hintoja, eikä kaikkea menetettyä kauppaa ole saatu korvattua.
Jo ennen Venäjän laitonta hyökkäyssotaa Suomen vientiteollisuus oli menettänyt markkinaosuuksia maailman tavaraviennissä. ”Suomen viennin rakenne ei ole sopeutunut 2000-luvulla tapahtuneeseen maailmankaupan rakennemuutokseen. Pitemmällä aikavälillä kilpailukykyä voidaan vahvistaa kestävällä tavalla vain tuottavuuden paranemisen kautta”, sanoo Rehn. Suomen talouskasvua jarruttaa myös väestön ikääntyminen.
Tuottavuuskehityksen tukemiseen on syytä kohdistaa myös julkisen sektorin toimia. Julkisen rahoituksen suuntaamisessa on tärkeää huomioida se, että valtaosa Suomessa hyödynnetyistä innovaatioista on tuotettu muualla. ”Panostamalla perustutkimukseen ja siihen nojaavaan korkea-asteen koulutukseen vahvistamme kykyämme hyödyntää muualla tehtyjä innovaatioita”, tähdentää Rehn.