Suomen talous luisuu taantumaan
Talouskasvu piristyi maailmanlaajuisesti alkuvuonna 2022, kun koronarajoituksia purettiin ja pandemia alkoi väistyä ihmisten mielistä. Suomenkin talous kasvoi ripeästi koko alkuvuoden. Venäjän hyökkäys Ukrainaan hyydytti kasvua. Suomen Pankin ennusteen mukaan talous kasvaa Suomessa 1,9 % vuonna 2022.
Vuonna 2023 talous ajautuu lievään taantumaan, ja BKT supistuu 0,5 %. Taantuman syynä ovat Venäjän hyökkäyssodan kärjistämä energiakriisi ja elinkustannusten nopea nousu. Kasvu elpyy 1,1 prosenttiin vuonna 2024, kun talouden vastatuulet laantuvat. Vuonna 2025 talouden kasvu on 1,5 %.
Inflaatio on kiihtynyt vuonna 2022. Sodan vuoksi energian saatavuus on aikaisempaa heikompaa, ja se on nostanut sähkön ja polttoaineiden hintoja tuntuvasti. Kallis sähkö ylläpitää korkeita hintoja etenkin tulevina talvikuukausina. ”Nopea inflaatio ja heikentyvä ostovoima leikkaavat yksityistä kulutusta lähivuosina. Heikentyvä ostovoima ja nopeasta inflaatiosta seuraava korkojen nousu osuvat etenkin velkaantuneisiin kotitalouksiin, jotka voivat joutua supistamaan kulutustaan selvästi”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Nopea inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa sekä kuluttajien ja yritysten luottamusta talouteen.Suuren taloudellisen epävarmuuden, heikkojen talousnäkymien ja rahoituksen kallistumisen vuoksi yritykset ovat varovaisia investointipäätöksissään.
Raaka-aine- ja komponenttipula sekä kansainvälisen rahtiliikenteen häiriöt helpottuvat vähitellen. Inflaatio hidastuu 5 prosenttiin vuonna 2023, ja vuosina 2024–2025 inflaatio jää jo 2 prosentin tuntumaan. ”Kun inflaatio hidastuu, kotitalouksien ostovoima kohenee ja taloudellinen epävarmuus väistyy. Se tuo vauhtia kulutukseen ja parantaa talouden kasvuedellytyksiä”, toteaa Meri Obstbaum.
Työmarkkinoiden huippuvire on tasoittumassa. Hyvä työllisyystilanne ja korona-aikana kertyneet säästöt ovat toistaiseksi tukeneet kotitalouksien asemaa. Varsinkin palvelualojen yritykset ovat palkanneet paljon uutta työvoimaa. Monella toimialalla yritykset kärsivät ammattitaitoisen työvoiman puutteesta, joten ne haluavat myös pitää kiinni työntekijöistään. Työllisyysaste notkahtaa BKT:n tavoin väliaikaisesti vuonna 2023, mutta alkaa sen jälkeen taas nousta.
Julkisen talouden menot pysyvät tuloja suurempina tulevina vuosina. Väestön ikääntyminen lisää hoito- ja hoivakuluja, ja samalla velan korkomenot kasvavat. Julkisen talouden vajetta paikataan velkaa ottamalla. Velkasuhde kasvaa huomattavasti vuodesta 2024 alkaen ja päätyy lähelle 75:tä prosenttia vuoden 2025 lopulla. Julkisen talouden korjausliike vaatii merkittäviä menoleikkauksia ja veronkorotuksia tulevina vaalikausina. Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on noin 4 % suhteessa BKT:hen.