EKP:n suunnitelma ilmastonäkökohtien sisällyttämiseksi rahapolitiikan strategiaan
EKP:n neuvostolta vahva sitoumus seuraavista toimenpiteistä:
- Ilmastonäkökohdat otetaan paremmin huomioon rahapolitiikan ohjausjärjestelmässä.
- Ilmastonmuutoksen analysointiin ohjataan lisää kapasiteettia makrotaloudellisessa mallinnuksessa, tilastoinnissa ja rahapolitiikassa.
- Ilmastonäkökohdat otetaan rahapoliittisissa operaatioissa huomioon tietojen julkistamisessa, riskiarvioissa, vakuuskäytännössä ja yrityssektorin velkapaperien ostoissa.
- Suunnitelmaa ryhdytään toteuttamaan ympäristökestävyyteen liittyvien tietojen julkistamista ja raportointia koskevien EU:n linjausten ja aloitteiden edetessä.
Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on hyväksynyt kattavan toimintasuunnitelman ja kunnianhimoiset tavoitteet (ks. liite), joiden avulla ilmastonäkökohdat aiotaan sisällyttää paremmin rahapolitiikan ohjausjärjestelmään. EKP:n neuvosto sitoutuu siis huomioimaan ympäristön kestävyyden järjestelmällisemmin rahapolitiikassaan. Toimintasuunnitelma perustuu vuosina 2020–2021 tehtyyn strategian uudelleenarviointiin, jossa ilmastonmuutos ja ympäristön kestävyys olivat tärkeällä sijalla.
Ilmastonmuutoksen torjunta on maailmaanlaajuinen haaste ja yksi Euroopan unionin keskeisiä tavoitteita. Vaikka päävastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta onkin valtioiden hallituksilla ja parlamenteilla, myös EKP katsoo, että sen täytyy mandaattinsa rajoissa sisällyttää enemmän siihen liittyviä näkökohtia rahapolitiikan ohjausjärjestelmäänsä. Ilmastonmuutos ja siirtyminen kohti vastuullisempaa taloutta vaikuttavat hintavakausnäkymiin: ne näkyvät kokonaistaloudellisissa indikaattoreissa, joilla mitataan inflaatiota, kokonaistuotantoa, työllisyyttä, korkoja, investointeja ja tuottavuutta. Lisäksi ne vaikuttavat rahoitusvakauteen ja rahapolitiikan välittymiseen. Ilmastonmuutos ja siirtyminen vähähiilisempään talouteen vaikuttavat lisäksi omaisuuserien arvoon ja riskiprofiiliin eurojärjestelmän taseessa, mikä voi pitemmän päälle altistaa eurojärjestelmän huomattaville ilmastoon liittyville taloudellisille riskeille.
Toimintasuunnitelman myötä EKP osallistuu tehokkaammin ilmastonmuutoksen torjuntaan EU:n perussopimusten velvoitteiden mukaisesti. Suunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla tehostetaan ja laajennetaan jo meneillään olevia eurojärjestelmän hankkeita ilmastonäkökohtien ottamiseksi paremmin huomioon. Niillä valmistellaan maaperää rahapolitiikan toimeenpanoa koskeville muutoksille. Toimenpiteet pidetään hintavakaustavoitteen sallimissa rajoissa, ja suunnittelussa tulisi ottaa huomioon, mitä seurauksia ilmastonmuutoksesta on resurssien tehokkaalle kohdentamiselle Hiljattain perustettu EKP:n ilmastonmuutoskeskus koordinoi toimia EKP:n sisällä ja tekee tiivistä yhteistyötä muun eurojärjestelmän kanssa. Toimissa keskitytään seuraaviin osa-alueisiin:
Makrotalouden mallinnus ja rahapolitiikan välittymiseen kohdistuvien vaikutusten arviointi. EKP nopeuttaa uusien mallien kehitystyötä ja tekee teoreettista ja empiiristä tutkimusta seuratakseen, miten ilmastonmuutos ja sen torjuntatoimet vaikuttavat talouteen, rahoitusjärjestelmään ja rahapolitiikan välittymiseen rahoitusmarkkinoiden ja pankkijärjestelmän kautta kotitalouksiin ja yrityksiin.
Tilastotietoa ilmastoriskien analysointiin. EKP kehittää uusia kokeellisia indikaattoreita, joilla arvioidaan rahoitusinstrumenttien ympäristövastuullisuutta sekä rahoituslaitosten hiilijalanjälkeä ja altistumista fyysisille ilmastoriskeille. Vuodesta 2022 alkaen indikaattoreita pystytään vielä parantamaan ympäristökestävyyteen liittyvien tietojen julkistamista ja raportointia koskevien EU:n linjausten ja aloitteiden edetessä.
Ympäristötietojen julkistaminen vakuus- ja ostokelpoisuuden edellytyksenä. EKP asettaa julkistamisvaatimuksia yksityisen sektorin liikkeeseen laskemille velkapapereille, joita käytetään vakuutena tai hankitaan omaisuuserien osto-ohjelmissa. Velkapapereita voidaan kohdella eri tavoin niiden ympäristövaikutuksesta riippuen. Vaatimuksissa otetaan huomioon ympäristökestävyyteen liittyvien tietojen julkistamista ja raportointia koskevat EU:n linjaukset ja aloitteet, ja niillä yhtenäistetään julkistamiskäytäntöjä markkinoilla. Kriteerit pidetään suhteellisuusperiaatteen mukaisina eli niissä huomioidaan pienet ja keskisuuret yritykset. EKP julkistaa yksityiskohtaisen suunnitelman vuonna 2022.
Riskiarvioinnin laajentaminen. EKP aloittaa vuonna 2022 eurojärjestelmän taseen ilmastostressitestauksen arvioidakseen eurojärjestelmän altistumista ilmastoriskeille. Stressitesteissä hyödynnetään koko taloudelle tehtävän EKP:n ilmastostressitestin menetelmiä. Lisäksi EKP arvioi, antavatko eurojärjestelmän luottoriskinarvioinnissa luokituslähteiksi hyväksyttyjen luottoluokituslaitosten julkistamat tiedot riittävän kuvan ilmastoriskien huomioimisesta luottoluokituksissa. EKP myös harkitsee laativansa vähimmäisvaatimukset ilmastoriskien sisällyttämiselle omiin sisäisiin luokituksiinsa.
Vakuuskäytäntö. EKP ottaa ilmastoriskejä huomioon myös tarkistaessaan eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuuskäytännön riskienhallinta- ja arvostussääntöjä. Sääntöjä sovelletaan omaisuuseriin, joita vastapuolet toimittavat vakuudeksi luotto-operaatioissa. Näin varmistetaan, että säännöissä huomioidaan kaikki asiaankuuluvat riskit – myös ilmastoriskit. Lisäksi EKP seuraa edelleen ympäristön kannalta kestävien rahoitustuotteiden markkinoiden rakenteellista kehitystä ja on valmis tukemaan kestävää rahoitusta edistäviä innovaatioita mandaattinsa sallimissa rajoissa. EKP:n neuvosto on esimerkiksi päättänyt hyväksyä kestävyystavoitteisiin sidottuja joukkolainoja vakuudeksi luotto-operaatioissaan (ks. 22.9.2020 julkaistu lehdistötiedote).
Yrityssektorin velkapaperien ostot. EKP ottaa jo ilmastoriskejä huomioon due diligence ‑arvioinneissa, kun se ostaa yrityssektorin velkapapereita rahapoliittisista syistä. Seuraavassa vaiheessa EKP muuttaa yrityslainaostojen kohdentamista ohjaavia sääntöjään sisällyttämällä niihin ilmastokriteerejä mandaattinsa mukaisesti. Liikkeeseenlaskijoita muun muassa arvioidaan vähintään Pariisin sopimuksen täytäntöön panevan EU-lainsäädännön vaatimusten mukaisesti suhteessa joko ilmastonmuutokseen liittyviin mittareihin tai siihen, kuinka sitoutuneita ne ovat ilmastotavoitteisiin. Lisäksi EKP alkaa julkistaa tietoja yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelman (corporate sector purchase programme, CSPP) ympäristövaikutuksesta vuoden 2023 ensimmäiseen neljännekseen mennessä (muiden kuin rahapoliittisista syistä pidettävien salkkujen ympäristövaikutuksen julkistamisesta ilmoitettiin lehdistötiedotteella 4.2.2021).
Toimintasuunnitelman toteutusta ohjaa eteneminen ympäristökestävyyteen liittyvien tietojen julkistamista ja raportointia koskevissa EU:n linjauksissa ja aloitteissa, joiden kohteena ovat muun muassa yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi, luokitusjärjestelmäasetus ja asetus kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla.
Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Eva Taylor puhelinnumerossa +49 69 1344 7162.