Katse suunnattava paitsi akuuttiin kriisiin myös pitkän aikavälin kasvun eväisiin
Suomessa on edessä vaikea talvi talousnäkymien kannalta, mutta talouden toipuminen on näillä näkymin nopeampaa kuin aikanaan kansainvälisestä finanssikriisistä. Kriisin jälkeen vastassa ovat kuitenkin tunnetut talouden pidemmän aikavälin ongelmat, joita pandemia on edelleen syventänyt. Suomen julkisessa taloudessa oli merkittävä kestävyysvaje jo ennen koronakriisiä, ja nyt se on syventynyt edelleen. Uusi arvio kestävyysvajeesta on noin 5½ prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
”Kotimaan päätöksenteossa on nyt kyettävä elämään kahta aikaa rinnakkain. Samalla kun ratkotaan akuuttia kriisiä, on ajatukset suunnattava vahvasti kriisin jälkeisiin talouden haasteisiin. On tarpeen yhtä aikaa sekä tukea yrityksiä, kotitalouksia ja talouden elpymistä että vahvistaa edellytyksiä kestävään kasvuun ja parempaan työllisyyteen”, sanoo pääjohtaja Olli Rehn. Tarvitaan uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä, julkisen talouden kestävyyttä ja talouden uusiutumiskykyä.
Tuottavuuden kasvun kannalta suuri merkitys on tutkimus- ja kehitystyöllä ja muilla tuotannollisilla investoinneilla. Julkinen valta voi kohentaa olosuhteita, joissa innovoidaan ja joissa otetaan käyttöön muualla syntyneitä innovaatioita. ”Osaamisen kehittämisessä sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittamisessa ei ole syytä odottaa pikavoittoja. Tutkimustiedon mukaan tällaisten panostusten vaikutus tuottavuuteen tuntuu koko painollaan vasta useiden vuosien päästä. Siksi on tärkeää tehdä ratkaisuja ilman turhia viiveitä”, tähdentää pääjohtaja Olli Rehn.
Koronakriisin aikainen talouspolitiikka on ollut nopeaa reagoimista laajalla rintamalla Suomessa ja koko euroalueella. Finanssi- ja rahapolitiikan avulla on autettu yrityksiä ja kotitalouksia kriisin pahimman vaiheen yli ja tuettu kriisin jälkeistä talouden elpymistä. ”Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on pitänyt rahoitusolot keveinä, ja sen avulla on onnistuttu torjumaan uhat uudesta finanssikriisistä ja itseään vahvistavasta deflatorisesta kehityksestä”, painottaa pääjohtaja Olli Rehn. Merkittävimpiä välineitä ovat olleet arvopaperien osto-ohjelmat sekä pidempiaikaiset rahoitusoperaatiot.
Pandemian toinen aalto heikentää selvästi lähiajan inflaatio- ja talousnäkymiä. EKP:n neuvosto päätti joulukuussa 2020 useista rahoitusoloja keventävistä toimista. Se mm. kasvattaa pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa 500 mrd. eurolla eli yhteensä 1 850 mrd. euroon. Näitä ostoja jatketaan ainakin maaliskuun 2022 loppuun. ”Pandemiaan liittyviä ostoja tehdään joustavasti ja aiemmin ennakoitua pidempään suotuisien rahoitusolojen ylläpitämiseksi koko pandemian ajan”, tarkentaa pääjohtaja Olli Rehn.
Lisäksi neuvosto päätti, että vuonna 2021 järjestetään kolme uutta kohdennettua pidempiaikaista operaatiota pankeille. Niihin sovellettu korko on alimmillaan −1 %. ”EKP:n neuvosto on valmis käyttämään tarpeen mukaan kaikkia välineitään, jotta inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta”, sanoo pääjohtaja Olli Rehn.