Rahapoliittinen katsaus
EKP:n neuvoston rahapolitiikkakokouksen jälkeen EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja kertovat päätösten taustoista.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Ljubljana 17.10.2024
Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme. Haluan aluksi kiittää pääjohtaja Vaslea vieraanvaraisuudesta ja Slovenian keskuspankin henkilökuntaa erinomaisista kokousjärjestelyistä.
EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Päätimme laskea rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa etenkin inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvion, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuden perusteella. Tuoreiden tietojen mukaan inflaatio hidastuu hyvää vauhtia. Myös viimeisimmät tiedot ennakoitua suuremmasta talousindikaattorien laskusta vaikuttavat inflaationäkymiin. Samaan aikaan rahoitusolot ovat pysyneet kireinä.
Inflaation odotetaan kiihtyvän lähikuukausina ja hidastuvan tavoitteen mukaiseksi ensi vuoden kuluessa. Inflaatio on pysynyt euroalueella nopeana, koska palkat nousevat yhä ripeään tahtiin. Työvoimakustannusten nousupaineiden arvioidaan kuitenkin vähenevän edelleen vähin erin, ja niiden inflaatiovaikutusta vaimennetaan osin voitoista tinkimällä.
Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi pidämme ohjauskorot riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.
Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.
Talous
Tuoreiden tietojen mukaan talous on ollut odotettua hieman heikompi. Teollisuustuotannon kehitys oli erityisen epävakaata kesäkuukausien aikana. Kyselyjen perusteella tehdasteollisuuden supistuminen on jatkunut, mutta palvelutuotannossa tapahtui elokuussa pientä kasvua todennäköisesti kesän vahvan matkailusesongin ansiosta. Tuoreimmat tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että palvelutuotannon kasvu on hidastumassa. Yritysten investoinnit kasvavat vain verkkaisesti, ja asuntoinvestoinnit vähenevät edelleen. Viennin ja varsinkin tavaraviennin kehitys on heikentynyt.
Kotitalouksien tulot kasvoivat toisella vuosineljänneksellä, mutta kulutus supistui odotuksista poiketen. Säästämisaste oli toisella neljänneksellä 15,7 % eli huomattavasti korkeampi kuin ennen pandemiaa, jolloin se oli keskimäärin 12,9 %. Tuoreet kyselytiedot viittaavat kuitenkin siihen, että kotitalouksien kulutus on vähitellen elpymässä.
Työmarkkinat vetävät edelleen hyvin. Työttömyysaste on pysynyt ennätyksellisen alhaisena: se oli 6,4 % elokuussa. Kyselytietojen mukaan työllisyyden kasvu on kuitenkin hidastumaan päin ja työvoiman kysyntä vaimenee entisestään.
Talouden odotetaan vahvistuvan ajan mittaan, kun kotitaloudet lisäävät kulutusta reaalitulojen kasvun myötä. Rajoittavan rahapolitiikan vaikutukset laantuvat vähitellen, minkä odotetaan tukevan kulutusta ja investointeja. Viennin arvioidaan edistävän elpymistä, kun maailman kysyntä kasvaa.
Finanssi- ja rakennepolitiikan tavoitteena tulisi olla talouden tuottavuuden, kilpailukyvyn ja kestokyvyn lisääminen. Se auttaisi vahvistamaan potentiaalista kasvua ja vähentämään hintapaineita keskipitkällä aikavälillä. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että Mario Draghin ehdotuksiin EU:n kilpailukyvyn lisäämisestä ja Enrico Lettan ehdotuksiin sisämarkkinoiden vahvistamisesta tartutaan pikaisesti konkreettisin ja määrätietoisin rakennepoliittisin toimin. EU:n talouden tarkistetun ohjausjärjestelmän täytäntöönpano kaikilta osin, avoimesti ja viipymättä auttaa valtioita supistamaan julkistalouden alijäämiä ja velkasuhteita kestävältä pohjalta. Valtioiden tulisi nyt saattaa tämän suuntainen kehitys hyvälle alulle keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisissa suunnitelmissaan.
Inflaatio
Vuotuinen inflaatiovauhti hidastui entisestään. Se oli 1,7 % syyskuussa eli alimmillaan sitten huhtikuun 2021. Energian hinnat putosivat 6,1 prosentin vuosivauhtia. Elintarvikkeiden hintainflaatio kiihtyi hieman ja oli 2,4 %. Tavaroiden hintainflaatio pysyi vaimeana ja oli 0,4 %, kun taas palvelujen hintainflaatio hidastui 3,9 prosenttiin.
Useimmat pohjainflaation mittarit laskivat tai pysyivät ennallaan. Inflaatio on yhä nopeaa, koska euroalueen palkkapaineet ovat edelleen korkeat. Sopimuspalkkojen nousu pysyy voimakkaana ja vaihtelee loppuvuoden ajan, sillä palkantarkistukset tehdään asteittain ja huomattava osa niistä suoritetaan kertamaksuina.
Inflaation odotetaan nopeutuvan lähikuukausina osittain siksi, että energian aiemmat jyrkät hinnanlaskut jäävät pois vuotuisista inflaatioluvuista. Tavoitteen mukaiseksi inflaation arvioidaan hidastuvan ensi vuoden kuluessa. Inflaation hidastuminen saanee tukea siitä, että työvoimakustannusten nousupaineet hellittävät ja rahapolitiikan aiemmat kiristykset välittyvät asteittain kuluttajahintoihin. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien mittarien mukaan kahden prosentin tuntumassa.
Riskiarvio
Talouskasvuun kohdistuvat riskit painottuvat edelleen arvioitua heikomman kehityksen suuntaan. Luottamuksen heikkeneminen voi estää kulutusta ja investointeja elpymästä odotettuun tahtiin. Kehityskulkua voivat vahvistaa Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa, Lähi-idän murheellinen konflikti ja muut geopoliittiset riskit, jotka voivat myös häiritä energian tarjontaa ja maailmankauppaa. Kasvu voi jäädä arvioitua vaimeammaksi, jos esimerkiksi maailmantalouden heikkeneminen tai suurten kansantalouksien välisten kauppapoliittisten jännitteiden voimistuminen vähentävät euroalueen vientikysyntää entisestään. Kasvu voi jäädä arvioitua heikommaksi myös, jos aiempaa kireämmän rahapolitiikan viivästyneet vaikutukset osoittautuvat odotettua voimakkaammiksi. Kasvu voi toisaalta olla ennakoitua vahvempaa, jos maailmantalous kasvaa voimakkaammin kuin mitä on odotettu tai rahoitusolojen keveneminen ja inflaation hidastuminen nopeuttavat kulutuksen ja investointien elpymistä arvioitua enemmän.
Inflaatio voi osoittautua ennakoitua nopeammaksi, jos palkat nousevat tai voitot kasvavat enemmän kuin mitä on odotettu. Ennakoitua nopeamman inflaation riskejä aiheuttavat myös voimakkaat geopoliittiset jännitteet, joiden vuoksi energia ja rahtikustannukset voivat lähiaikoina kallistua arvioitua enemmän ja häiritä maailmankauppaa. Lisäksi sään ääri-ilmiöt ja ilmastokriisin laajeneminen voivat johtaa elintarvikkeiden hintojen nousuun. Inflaatio voi jäädä sen sijaan ennakoitua hitaammaksi, jos heikko luottamus ja huoli geopoliittisista tapahtumista estävät kulutusta ja investointeja elpymästä odotettuun tahtiin, rahapolitiikka vaimentaa kysyntää odotettua enemmän tai talouden toimintaympäristö muualla maailmassa äkkiä huononee.
Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne
Lyhyet markkinakorot ovat laskeneet syyskuisen kokouksemme jälkeen pääasiassa siksi, että euroalueen talous on osoittautunut odotettua heikommaksi ja inflaatio on hidastunut entisestään. Rahoitusolot ovat yhä kireät, mutta uusien yritys- ja asuntoluottojen keskikorot laskivat hieman elokuussa. Yritysluottojen korot olivat 5,0 % ja asuntoluottojen korot 3,7 %.
Tuoreimman luotonantokyselymme mukaan yrityslainojen myöntämiskriteerit pysyivät ennallaan kolmannella vuosineljänneksellä yli kaksi vuotta jatkuneen asteittaisen kiristymisen jälkeen. Lisäksi yritysten lainakysyntä kasvoi ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Luotonanto yrityksille on edelleen vaimeaa: sen vuotuinen kasvuvauhti oli 0,8 % elokuussa.
Asuntolainojen myöntämiskriteerit lievenivät kolmatta vuosineljännestä peräkkäin etenkin pankkien välisen kovemman kilpailun vuoksi. Korkojen aleneminen ja asuntomarkkinoiden kohentuneet näkymät lisäsivät huomattavasti asuntolainojen kysyntää, joka kasvoikin hieman. Sen vuotuinen kaskuvauhti oli 0,6 %.
Yhteenveto
EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Päätimme laskea rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa etenkin inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvion, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuden perusteella. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi pidämme ohjauskorot riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.