Rahapoliittinen katsaus

EKP:n lehdistötilaisuus 18.7.2024

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main, 18.7.2024

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Tuoreimmat tiedot tukevat yleisesti aiempaa arviotamme keskipitkän aikavälin inflaationäkymistä. Vaikka jotkin pohjainflaation mittarit nousivat toukokuussa kertaluonteisten tekijöiden vuoksi, valtaosa mittareista pysyi ennallaan tai laski kesäkuussa. Palkkojen nopean nousun vaikutusta inflaatioon on odotusten mukaisesti vaimennettu voitoilla. Rahoitusolot ovat kireät rahapolitiikan vuoksi. Euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen korkeat, palvelujen hintainflaatio on nopeaa ja kokonaisinflaatio pysynee tavoitettamme nopeampana vielä hyvän aikaa ensi vuoden puolellakin.

Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi pidämme ohjauskorot riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Tuoreimmat tiedot osoittavat, että euroalueen talous kasvoi toisella vuosineljänneksellä, tosin todennäköisesti hitaammin kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Elpymisen veturina toimivat edelleen palvelut, kun taas teollisuustuotannon ja tavaraviennin kehitys on ollut heikkoa. Investointien indikaattorien mukaan kasvu on vuonna 2024 vaimeaa voimakkaan epävarmuuden vuoksi. Odotamme elpymisen saavan tukea kulutuksesta, sillä inflaation hidastuminen ja nimellispalkkojen nousu vahvistavat reaalituloja. Lisäksi vienti kohentunee maailman kysynnän kasvun myötä, ja rahapolitiikan odotetaan jarruttavan kysyntää ajan mittaan vähemmän.

Työmarkkinat vetävät edelleen hyvin. Työttömyysaste oli toukokuussa yhä 6,4 % eli alimmillaan kuin kertaakaan aiemmin euron käyttöönoton jälkeen. Työllisyys lisääntyi 0,3 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja sai tukea työvoiman yhtä suuresta kasvusta. Toisella vuosineljänneksellä työpaikkoja syntyi todennäköisesti lisää, pääosin palvelualoilla. Yrityksissä on edelleen paljon avoimia työpaikkoja, mutta niiden määrä vähenee asteittain.

Kansallisen finanssi- ja rakennepolitiikan tavoitteena tulisi olla talouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisääminen. Tämä auttaisi vahvistamaan potentiaalista kasvua ja vähentämään hintapaineita keskipitkällä aikavälillä. Next Generation EU ‑ohjelman ripeä ja tehokas toteuttaminen, pääomamarkkinaunionin edistyminen, pankkiunionin valmiiksi saattaminen ja sisämarkkinoiden vahvistaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä, jotka auttaisivat edistämään innovaatioita ja lisäämään investointeja sekä vihreään että digitaaliseen siirtymään. Pidämme myönteisenä, että Euroopan komissio ohjeisti hiljattain EU:n jäsenvaltioita vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä ja että euroryhmä antoi julkilausuman siitä, miten finanssipolitiikka tulisi mitoittaa euroalueella vuonna 2025. EU:n talouden tarkistetun ohjausjärjestelmän täytäntöönpano viipymättä ja kaikilta osin auttaa valtioita supistamaan julkistalouden alijäämiä ja velkasuhteita kestävästi.

Inflaatio

Vuotuinen inflaatio hidastui kesäkuussa 2,5 prosenttiin. Toukokuussa se oli 2,6 %. Elintarvikkeiden hinnat nousivat 2,4 % kesäkuussa – eli 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin toukokuussa – ja energian hinnat pysyivät pääosin ennallaan. Tavaroiden hintainflaatio oli 0,7 % ja palvelujen hintainflaatio 4,1 % eli kumpikin pysyi kesäkuussa muuttumattomana. Vaikka jotkin pohjainflaation mittarit nousivat toukokuussa kertaluonteisten tekijöiden vuoksi, valtaosa mittareista pysyi ennallaan tai laski kesäkuussa.

Euroalueen sisäinen inflaatio on edelleen nopeaa. Palkat nousevat yhä vauhdikkaasti aiemman nopean inflaation jakson kompensoimiseksi. Nimellispalkkojen korotukset ja heikko tuottavuus ovat voimistaneet yksikkötyökustannusten nousua, joka tosin hidastui jonkin verran tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Koska palkantarkistukset tehdään porrastetusti ja pitkälti kertamaksuina, työvoimakustannusten nousu pysynee lähiaikoina voimakkaana. Palkansaajakorvauksista saadut tuoreimmat tiedot ovat olleet odotusten mukaisia, ja viimeisimmät kyselyindikaattorit viittaavat siihen, että palkkojen nousu maltillistuu ensi vuoden kuluessa. Lisäksi voitot supistuivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mikä auttaa tasoittamaan yksikkötyökustannusten nousun vaikutusta inflaatioon. Myös kyselytiedot viittaavat siihen, että voittojen kehitys pysyy lähiaikoina vaimeana.

Inflaation odotetaan vaihtelevan loppuvuonna nykytasonsa molemmin puolin osittain energian hintakehitykseen liittyvien vertailuajankohdan vaikutusten vuoksi. Sitten inflaation odotetaan hidastuvan ja lähestyvän tavoitettamme ensi vuoden jälkipuoliskolla, kun työvoimakustannusten nousu heikkenee, rajoittava rahapolitiikka kantaa tuloksia ja inflaation aiemman nousun vaikutus laantuu. Pitkän aikavälin inflaatio-odotusten mittarit ovat pysyneet jotakuinkin ennallaan, enimmäkseen kahden prosentin tuntumassa.

Riskiarvio

Talouskasvuun kohdistuvat riskit painottuvat odotettua heikomman kehityksen suuntaan. Maailmantalouden heikkeneminen tai kauppapoliittisten jännitteiden lisääntyminen suurien kansantalouksien välillä vaimentaisivat euroalueen talouskasvua. Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa ja Lähi-idän murheellinen konflikti suurentavat huomattavasti geopoliittista riskiä, mikä saattaa heikentää yritysten ja kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen ja aiheuttaa häiriöitä maailmankauppaan. Kasvu voi jäädä arvioitua heikommaksi myös, jos rahapolitiikan vaikutukset osoittautuvat odotettua voimakkaammiksi. Toisaalta kasvu voi olla odotettua vahvempaa, jos inflaatio hidastuu ennakoitua nopeammin ja reaalitulojen ja luottamuksen kasvu lisää kulutusta enemmän tai maailmantalous kasvaa voimakkaammin kuin mitä on arvioitu.

Inflaatio voi osoittautua ennakoitua nopeammaksi, jos palkat nousevat tai voitot kasvavat enemmän kuin mitä on odotettu. Ennakoitua nopeamman inflaation riskejä aiheuttavat myös voimakkaat geopoliittiset jännitteet, joiden vuoksi energian hinnat ja rahtikustannukset saattavat lähiaikoina nousta arvioitua enemmän ja aiheuttaa häiriöitä maailmankauppaan. Lisäksi sään ääri-ilmiöt ja ilmastokriisin laajeneminen voivat johtaa elintarvikkeiden hintojen nousuun. Inflaatio voi jäädä sitä vastoin ennakoitua hitaammaksi, jos rahapolitiikka vaimentaa kysyntää odotettua enemmän tai talouden toimintaympäristö muualla maailmassa äkkiä huononee.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Ohjauskorkojen alentaminen kesäkuussa on välittynyt sujuvasti rahamarkkinakorkoihin, kun taas laajemmat rahoitusolot ovat heilahdelleet jonkin verran. Rahoituskustannukset ovat pysyneet kurissa, kun aiemmat koronnostomme jatkavat etenemistään välittymisketjun läpi. Uusien yritysluottojen keskikorot laskivat toukokuussa 5,1 prosenttiin, kun taas asuntoluottojen keskikorot pysyivät ennallaan 3,8 prosentissa.

Luotonantokriteerit ovat edelleen tiukat. Pankkien tuoreimman luotonantokyselyn mukaan yritysluottojen kriteerit kiristyivät hieman toisella vuosineljänneksellä. Asuntoluottojen kriteerit sen sijaan lievenivät jonkin verran. Yritysluottojen kysyntä heikkeni hieman, mutta kotitalouksien asuntolainakysyntä kasvoi ensimmäistä kertaa alkuvuoden 2022 jälkeen.

Luotonannon kasvu on pysynyt kaiken kaikkiaan heikkona. Yritysten ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvu oli 0,3 % toukokuussa eli vain aavistuksen vahvempi kuin edellisen kuukauden aikana. Lavean rahan määrän vuotuinen kasvu – mitattuna raha-aggregaatilla M3 – vahvistui 1,6 prosenttiin toukokuussa oltuaan 1,3 % huhtikuussa.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi pidämme ohjauskorot riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.