Rahapoliittinen katsaus
EKP:n lehdistötilaisuus 6.6.2024
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main, 6.6.2024
Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.
EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Katsoimme inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arviomme, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan tehokkaan välittymisen perusteella, että rahapolitiikan rajoittavuutta on nyt aiheellista lieventää pidettyämme korot ennallaan yhdeksän kuukauden ajan. Syyskuun 2023 rahapolitiikkakokouksemme jälkeen inflaatio on hidastunut yli 2,5 prosenttiyksikköä ja inflaationäkymät ovat kohentuneet tuntuvasti. Myös pohjainflaatio on vaimentunut, mikä viittaa yhä vankemmin siihen, että hintapaineet ovat heikentyneet. Lisäksi inflaatio-odotukset ovat laskeneet kaikilla tarkasteluväleillä. Rahoitusolot on pidetty kireinä vaimentamalla kysyntää ja pitämällä inflaatio-odotukset vankasti ankkuroituina inflaatiotavoitteeseen. Näin rahapolitiikka on hidastanut inflaatiota huomattavasti.
Viime vuosineljännesten suotuisasta kehityksestä huolimatta euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen korkeat palkkojen vahvan nousun vuoksi, ja inflaatio pysynee tavoitetta nopeampana vielä hyvän aikaa ensi vuoden puolellakin. Vuosien 2024 ja 2025 kokonaisinflaatio sekä ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio ovat eurojärjestelmän tuoreimpien asiantuntija-arvioiden mukaan nopeampia kuin mitä maaliskuussa arvioitiin. Kokonaisinflaation arvioidaan nyt olevan keskimäärin 2,5 % vuonna 2024 ja 2,2 % vuonna 2025 sekä 1,9 % vuonna 2026. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio on tämänhetkisten asiantuntija-arvioiden mukaan keskimäärin 2,8 % vuonna 2024 ja 2,2 % vuonna 2025 sekä 2,0 % vuonna 2026. Talouskasvun odotetaan vahvistuvan siten, että se on 0,9 % vuonna 2024 ja 1,4 % vuonna 2025 sekä 1,6 % vuonna 2026.
Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi pidämme ohjauskorot riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
EKP:n neuvosto vahvisti tänään myös, että pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) hankittuja eurojärjestelmän arvopaperiomistuksia pienennetään vuoden jälkipuoliskolla keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla kuukaudessa. PEPP-ohjelmassa hankittuja omistuksia vähennetään jotakuinkin samalla tavalla kuin omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP).
Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.
Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahapolitiikan tilanteesta.
Talous
Euroalueen talous kasvoi vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 % oltuaan pysähdyksissä viiden vuosineljänneksen ajan. Palvelualoilla kasvu on laajenemassa, ja heikkona jatkunut teollisuustuotannon kehitys osoittaa jo vakautumisen merkkejä. Odotamme talouskasvun elpymisen jatkuvan, kun palkankorotukset ja vaihtosuhteen paraneminen suurentavat reaalituloja. Myös viennin vahvistumisen odotetaan tukevan kasvua seuraavilla vuosineljänneksillä tavaroiden ja palvelujen kysynnän voimistuessa maailmalla. Lisäksi rahapolitiikan odotetaan jarruttavan kysyntää ajan mittaan vähemmän.
Työllisyys kasvoi 0,3 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ja uusia työpaikkoja syntyi noin 500 000. Kyselytutkimusten mukaan työllisyyden kasvu jatkuu lähiaikoina. Työttömyysaste laski huhtikuussa 6,4 prosenttiin eli alemmaksi kuin kertaakaan aiemmin euron käyttöönoton jälkeen. Yrityksissä on edelleen paljon avoimia työpaikkoja, mutta niiden määrä on hieman vähentynyt.
Kansallisessa finanssi- ja rakennepolitiikassa tulisi pyrkiä lisäämään talouden tuottavuutta ja kilpailukykyä. Se auttaisi vahvistamaan potentiaalista kasvua ja vähentämään hintapaineita keskipitkällä aikavälillä. Next Generation EU ‑ohjelman ripeä ja tehokas toteuttaminen, pääomamarkkinaunionin edistyminen, pankkiunionin valmiiksi saattaminen ja vahvemmat sisämarkkinat auttaisivat edistämään innovaatioita ja lisäämään investointeja sekä vihreään että digitaaliseen siirtymään. Toteuttamalla EU:n talouden tarkistetun ohjausjärjestelmän viipymättä ja kaikilta osin valtiot pystyvät supistamaan julkistalouden alijäämiä ja velkasuhteita kestävästi.
Inflaatio
Eurostatin ennakkoarvion mukaan vuotuinen inflaatio nopeutui toukokuussa 2,6 prosenttiin. Huhtikuussa se oli 2,4 %. Elintarvikkeissa inflaatio hidastui 2,6 prosenttiin, mutta energiainflaatio nopeutui 0,3 prosenttiin oltuaan vuoden ajan negatiivinen. Tavaroissa inflaatio hidastui edelleen ja oli toukokuussa 0,8 %. Palveluinflaatio sen sijaan kiihtyi tuntuvasti. Se oli huhtikuussa 3,7 % mutta toukokuussa jo 4,1 %.
Useimmat pohjainflaation mittarit laskivat lisää huhtikuussa eli viimeisenä kuukautena, jolta tietoja on saatavilla. Tämä vahvistaa näkemystä, että hintapaineet ovat asteittain vähenemässä. Euroalueen sisäinen inflaatio on kuitenkin yhä nopeaa. Palkat nousevat edelleen rivakasti aiemman, hyvin nopean inflaation kompensoimiseksi. Koska palkantarkistukset tehdään porrastetusti ja merkittävä osa niistä maksetaan kertaluonteisesti, työvoimakustannukset tulevat todennäköisesti vaihtelemaan lähiaikoina. Tämä näkyi ensimmäisellä vuosineljänneksellä esimerkiksi sopimuspalkkojen nousun vahvistumisena. Ennakoivien indikaattorien mukaan palkkojen nousu tulee kuitenkin vuoden kuluessa vaimentumaan. Yritykset kattavat osan yksikkötyökustannusten tuntuvasta noususta tinkimällä voitoistaan, mikä vähentää nousun vaikutusta inflaatioon.
Inflaation odotetaan vaihtelevan loppuvuonna nykytasonsa molemmin puolin osittain myös energian hintakehitykseen liittyvien vertailuajankohdan vaikutusten vuoksi. Sen jälkeen inflaation odotetaan hidastuvan ja lähestyvän tavoitettamme ensi vuoden jälkipuoliskolla, kun työvoimakustannusten nousu heikkenee, rajoittavan rahapolitiikan vaikutukset tulevat näkyviin ja energiakriisin ja pandemian vaikutukset laantuvat. Pitkän aikavälin inflaatio-odotusten mittarit ovat pysyneet jotakuinkin ennallaan, enimmäkseen kahden prosentin tuntumassa.
Riskiarvio
Talouskasvuun kohdistuvat riskit ovat lyhyellä aikaväillä tasapainossa mutta painottuvat keskipitkällä aikavälillä heikomman kehityksen suuntaan. Maailmantalouden heikkeneminen tai kauppapoliittisten jännitteiden lisääntyminen suurien kansantalouksien välillä vaimentaisivat euroalueen talouskasvua. Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa ja Lähi-idän murheellinen konflikti suurentavat huomattavasti geopoliittista riskiä, mikä saattaa heikentää yritysten ja kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen ja aiheuttaa häiriöitä maailmankauppaan. Kasvu voi jäädä arvioitua heikommaksi myös, jos rahapolitiikan vaikutukset osoittautuvat odotettua voimakkaammiksi. Toisaalta kasvu voi olla odotettua vahvempaa, jos inflaatio hidastuu ennakoitua nopeammin ja reaalitulojen ja luottamuksen kasvu lisää kulutusta enemmän tai maailmantalous kasvaa voimakkaammin kuin mitä on arvioitu.
Inflaatio voi osoittautua ennakoitua nopeammaksi, jos palkat nousevat tai voitot kasvavat enemmän kuin mitä on odotettu. Ennakoitua nopeamman inflaation riskejä aiheuttavat myös voimakkaat geopoliittiset jännitteet, joiden vuoksi energian hinnat ja rahtikustannukset saattavat lähiaikoina nousta arvioitua enemmän ja aiheuttaa häiriöitä maailmankauppaan. Lisäksi sään ääri-ilmiöt ja ilmastokriisin laajeneminen voivat johtaa elintarvikkeiden hintojen nousuun. Sitä vastoin inflaatio saattaa jäädä ennakoitua hitaammaksi, jos rahapolitiikka vaimentaa kysyntää odotettua enemmän tai talouden toimintaympäristö muualla maailmassa äkkiä huononee.
Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne
Markkinakorot ovat nousseet huhtikuun kokouksemme jälkeen, ja rahoituskustannukset ovat vakaantuneet rajoittavalle tasolle sitä mukaa kun ohjauskorkojen aiempien nostojen vaikutukset ovat välittyneet rahoitusjärjestelmään. Uusien yritys- ja asuntoluottojen keskikorot pysyivät huhtikuussa ennallaan. Yritysluottojen korot olivat 5,2 % ja asuntoluottojen korot 3,8 %.
Luotonannon kasvu on edelleen heikkoa. Pankkien luotonanto yrityksille kasvoi huhtikuussa 0,3 %. Sen vuotuinen kasvu oli siis hieman heikompaa kuin edellisen kuukauden aikana. Luotonanto kotitalouksille lisääntyi edelleen. Sen vuotuinen kasvu oli 0,2 %. Lavean rahan määrän vuotuinen kasvu – mitattuna raha-aggregaatilla M3 – vahvistui huhtikuussa 1,3 prosenttiin oltuaan maaliskuussa 0,9 %.
EKP:n neuvosto on jälleen laatinut rahapolitiikan strategiansa mukaisesti yksityiskohtaisen arvion rahapolitiikan ja rahoitusvakauden keskinäisistä suhteista. Euroalueen pankit ovat selviytyneet hyvin. Talousnäkymien koheneminen on edistänyt rahoitusvakautta, mutta geopoliittisten riskien voimistuminen varjostaa rahoitusvakauden näkymiä. Jos rahoitusolot äkkiä kiristyisivät maailmalla, rahoitusvarat ja muut varat hinnoiteltaisiin ehkä uudelleen, ja tämä vaikuttaisi negatiivisesti talouteen laajemminkin. Makrovakauspolitiikka on edelleen tärkein keino torjua rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuden kasvua. Jo käytössä olevilla tai pian voimaan tulevilla toimenpiteillä autetaan pitämään rahoitusjärjestelmä häiriönsietokykyisenä.
Yhteenveto
EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi pidämme ohjauskorot riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.