Rahapoliittinen katsaus
EKP:n lehdistötilaisuus 25.1.2024
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main, 25.1.2024
Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.
EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Tuoreimmat tiedot vahvistavat, että keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat kutakuinkin aiemman arviomme mukaiset. Kokonaisinflaatio on nopeutunut energian hintakehitykseen liittyvän vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi, mutta pohjainflaatio on hidastunut edelleen ja aiempien koronnostojemme vaikutus välittyy yhä voimakkaasti rahoitusoloihin. Kireät rahoitusolot vaimentavat kysyntää, mikä auttaa hidastamaan inflaatiota.
Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tämänhetkisen arviomme perusteella katsomme EKP:n ohjauskorkojen olevan tasolla, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tuntuvasti päämäärämme saavuttamista. Tulevilla korkopäätöksillämme varmistetaan, että ohjauskorot pitävät rahapolitiikan riittävän rajoittavana niin kauan kuin on tarpeen.
Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen.
Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.
Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanteesta.
Talous
Euroalueen talouden kehitys todennäköisesti pysähtyi vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, ja tuoreimpien tietojen mukaan se on heikkoa myös lähitulevaisuudessa. Jotkin ennakoivat kyselyindikaattorit viittaavat kuitenkin siihen, että kasvu alkaa ajan mittaan vahvistua jonkin verran.
Työmarkkinat ovat edelleen vahvat. Työttömyysaste oli marraskuussa 6,4 %, ja se on sittemmin jälleen laskenut alemmaksi kuin kertaakaan aiemmin euron aikana. Työllisten osuus työvoimasta on kasvanut. Työvoiman kysyntä on kuitenkin vaimenemaan päin, ja avoimia työpaikkoja ilmoitetaan aiempaa vähemmän.
Valtioiden tulisi vähentää edelleen energiatukitoimiaan, jotta keskipitkän aikavälin inflaatiopaineet eivät voimistuisi. Finanssi- ja rakennepolitiikassa tulisi pyrkiä kohentamaan talouden tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä asteittain vähentämään suurta julkista velkaa. Euroalueen tuotantokapasiteettia parantavat rakenneuudistukset ja investoinnit voivat auttaa vähentämään hintapaineita keskipitkällä aikavälillä sekä tukemaan vihreää ja digitaalista siirtymää. Next Generation EU ‑ohjelman täysimääräinen täytäntöönpano toisi lisäpontta näihin uudistuksiin ja investointeihin. Ecofin-neuvosto pääsi hiljattain sopimukseen EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistuksesta, ja lainsäädäntöprosessi tulisi nyt saada nopeasti päätökseen, jotta uudet säännökset voidaan panna täytäntöön viipymättä. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että pääomamarkkinaunionin kehittämisessä ja pankkiunionin toteuttamisessa edistytään nopeammin.
Inflaatio
Inflaatio nopeutui joulukuussa 2,9 prosenttiin, kun osa energian kallistumisen vaikutusta vaimentaneista finanssipoliittisista toimista jäi pois vuosi-inflaatiosta. Inflaatiota nopeuttava vaikutus jäi kuitenkin odotettua vaimeammaksi, ja sitä lukuun ottamatta inflaation yleinen hidastuminen jatkui. Elintarvikkeiden hintainflaatio hidastui 6,1 prosenttiin joulukuussa. Ilman elintarvikkeiden ja energian hintoja laskettu inflaatio hidastui sekin jälleen ja oli 3,4 %. Tämä johtui tavaroiden hintainflaation hidastumisesta 2,5 prosenttiin. Palvelujen hintainflaatio oli edelleen 4,0 %.
Inflaation odotetaan hidastuvan entisestään tämän vuoden kuluessa, kun energian aiempien hintasokkien, tarjontakapeikkojen ja pandemian jälkeisen talouden käynnistymisen vaikutukset hiipuvat ja kireämpi rahapolitiikka jarruttaa edelleen kysyntää.
Lähes kaikki pohjainflaation mittarit laskivat joulukuussa entisestään. Palkkojen nopea nousu ja tuottavuuden heikkeneminen pitävät koholla euroalueen sisäisiä hintapaineita, jotka nekin ovat tosin alkaneet vaimentua. Lisäksi yksikkövoittojen pieneneminen on alkanut hillitä yksikkötyökustannusten nousun vaikutusta inflaatioon. Lyhyen aikavälin inflaatio-odotusten mittarit ovat laskeneet tuntuvasti, ja pitkän aikavälin inflaatio-odotusten mittarit ovat enimmäkseen 2 prosentin tuntumassa.
Riskiarvio
Talouskasvuun kohdistuvat riskit painottuvat edelleen arvioitua heikomman kehityksen suuntaan. Kasvu voi jäädä heikommaksi, jos rahapolitiikan vaikutukset osoittautuvat odotettua voimakkaammiksi. Euroalueen talouskasvu voi olla odotettua hitaampaa myös, jos maailmantalouden kehitys heikkenee tai maailmankaupan kasvu vaimenee entisestään. Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa ja Lähi-idän murheellinen konflikti suurentavat merkittävästi geopoliittista riskiä, mikä saattaa heikentää yritysten ja kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen ja aiheuttaa häiriöitä maailmankauppaan. Kasvu voi olla odotettua vahvempaa, jos reaalitulojen kasvu lisää kulutusta enemmän tai maailmantalous kasvaa voimakkaammin kuin mitä on arvioitu.
Ennakoitua nopeamman inflaation riskejä ovat etenkin Lähi-idän voimakkaat geopoliittiset jännitteet, joiden vuoksi energian hinnat ja rahtikustannukset saattavat nousta lähiaikoina ennakoitua enemmän ja vaikeuttaa maailmankauppaa. Inflaatio voi osoittautua ennakoitua nopeammaksi myös, jos palkat nousevat enemmän tai voittomarginaalit pienenevät hitaammin kuin mitä on odotettu. Ennakoitua hitaammaksi inflaatio saattaa jäädä siinä tapauksessa, että rahapolitiikka vaimentaa kysyntää odotettua enemmän tai talouden toimintaympäristö muualla maailmassa odottamatta huononee. Inflaatio voi hidastua lähiaikoina ennakoitua nopeammin myös, jos öljyn ja kaasun tulevaa hintakehitystä koskevien markkinaodotusten hiljattainen lasku näkyy myös toteutuneessa energian hintakehityksessä.
Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne
Markkinakorot ovat pysyneet verrattain vakaina viime kokouksemme jälkeen. Rajoittava rahapolitiikkamme välittyy yhä voimakkaasti talouden laajempiin rahoitusoloihin. Yritysluottojen korot laskivat marraskuussa hieman ja olivat 5,2 %. Asuntolainojen korot sen sijaan nousivat entisestään eli 4,0 prosenttiin.
Tuoreimman luotonantokyselymme mukaan lainakysyntä supistui neljännellä vuosineljänneksellä entisestään, kun investointisuunnitelmat ja asunnonhankinta vähenivät korkeiden lainakorkojen vuoksi. Yrityksille ja kotitalouksille myönnettävien lainojen kriteerit tiukentuivat aiempaa maltillisemmin, mutta ne olivat edelleen tiukat, sillä asiakkaiden riskit herättivät huolta pankeissa.
Luotonannon kehitys on kohentunut jonkin verran mutta pysynyt kaiken kaikkiaan yhä vaisuna. Yritysluotonanto supistui lokakuussa vuodentakaisesta. Marraskuussa supistuminen pysähtyi, kun lyhytaikainen luotonanto vahvistui edelliskuukaudesta. Luotonanto kotitalouksille kasvoi vaimeaa 0,5 prosentin vuosivauhtia.
Yhteenveto
EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tämänhetkisen arviomme perusteella katsomme EKP:n ohjauskorkojen olevan tasolla, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tuntuvasti päämäärämme saavuttamista. Tulevilla korkopäätöksillämme varmistetaan, että ohjauskorot pitävät rahapolitiikan riittävän rajoittavana niin kauan kuin on tarpeen. Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin tuoreimpien tietojen perusteella.
Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy talouteen ongelmitta.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.