Rahapoliittinen katsaus
EKP:n lehdistötilaisuus 26.10.2023
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Ateena, 26.10.2023
Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme. Haluan aluksi kiittää pääjohtaja Yannis Stournarasia vieraanvaraisuudesta ja Kreikan keskuspankin henkilökuntaa erinomaisista kokousjärjestelyistä.
EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat tuoreimpien tietojen perusteella kutakuinkin aiemman arviomme mukaiset. Inflaation odotetaan yhä pysyvän liian nopeana liian pitkään, ja euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen voimakkaita. Inflaatio hidastui kuitenkin tuntuvasti syyskuussa, mikä johtui osin myös voimakkaista vertailuajankohdan vaikutuksista, ja pohjainflaatiokin on useimpien mittareiden mukaan jatkanut vaimentumistaan. Aiempien koronnostojemme vaikutus välittyy rahoitusoloihin edelleen voimakkaasti. Tämä vaimentaa kysyntää yhä enemmän ja auttaa siten hidastamaan inflaatiota.
Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tämänhetkisen arviomme perusteella katsomme EKP:n ohjauskorkojen olevan tasolla, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tuntuvasti päämäärämme saavuttamista. Tulevilla korkopäätöksillämme varmistetaan, että ohjauskorot pitävät rahapolitiikan riittävän rajoittavana niin kauan kuin on tarpeen.
Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen.
Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.
Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme raha- ja rahoitusoloista.
Taloudellinen toiminta
Euroalueen talouden tila on edelleen heikko. Tuoreiden tietojen mukaan teollisuustuotanto on vähentynyt entisestään, sillä vaimea ulkoinen kysyntä ja aiempaa kireämmät rahoitusolot hankaloittavat yhä enemmän investointeja ja yksityistä kulutusta. Myös palvelualoilla kehitys heikkenee edelleen. Pääasiallisena syynä on se, että teollisuustuotannon väheneminen alkaa tuntua myös muilla toimialoilla, talouden uudelleen käynnistymisen vaikutus on vaimenemassa ja korkeampien korkojen vaikutus laajenee. Talouden tila pysyy todennäköisesti heikkona loppuvuoden ajan. Inflaation hidastuessa kotitalouksien reaalitulot kuitenkin elpyvät ja euroalueen vientikysyntä vahvistuu, minkä arvioidaan vahvistavan taloutta tulevina vuosina.
Talous on tähän asti saanut tukea vahvoista työmarkkinoista, ja työttömyysaste oli elokuussakin ennätyksellisen alhainen: 6,4 %. Nyt työmarkkinat näyttävät kuitenkin olevan heikkenemässä. Uusia työpaikkoja syntyy aiempaa vähemmän, jopa palvelualoilla, kun talouden jähmettyminen välittyy asteittain työllisyyteen.
Energiakriisin väistyessä valtioiden tulisi vähentää energiatukitoimiaan jatkuvasti. Se on välttämätöntä, jotta keskipitkän aikavälin inflaatiopaineet eivät kasvaisi ja vaatisi vielä kireämpää rahapolitiikkaa. Finanssipolitiikalla tulisi pyrkiä kohentamaan talouden tuottavuutta ja pienentämään asteittain julkisen velan suurta määrää. Euroalueen tuotantokapasiteettia parantavat rakenneuudistukset ja investoinnit, joita Next Generation EU –ohjelman täysimääräinen täytäntöönpano vahvistaa, voivat auttaa vähentämään hintapaineita keskipitkällä aikavälillä sekä tukemaan vihreää ja digitaalista siirtymää. Siksi EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistus tulisi saada päätökseen ennen tämän vuoden loppua. Myös pääomamarkkinaunionin kehittämisessä ja pankkiunionin toteuttamisessa tulisi edetä nopeammin.
Inflaatio
Inflaatio hidastui syyskuussa 4,3 prosenttiin, lähes prosenttiyksikön alemmaksi kuin elokuussa. Se vaimenee todennäköisesti lähitulevaisuudessa lisää, kun syksyllä 2022 koettu energian ja elintarvikkeiden voimakas hinnannousu jää pois hintojen vuosimuutoksesta. Inflaation syyskuinen heikkeneminen oli laaja-alaista. Elintarvikkeiden hinnannousu hidastui jälleen mutta pysyy edelleen pitkän aikavälin kehitykseensä nähden nopeana. Energian hinnat laskivat syyskuussa 4,6 % vuodentakaisesta, mutta ne ovat sittemmin taas nousseet, ja uudet geopoliittiset jännitteet vaikeuttavat niiden kehityksen ennakointia.
Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio hidastui syyskuussa 4,5 prosenttiin oltuaan elokuussa 5,3 %. Hidastumista tukivat toimitustilanteen koheneminen, energian aiempien hinnanlaskujen välittyminen inflaatioon sekä rahapolitiikan kiristymisen vaikutus kysyntään ja yritysten hinnoitteluvoimaan. Tavaroiden ja palvelujen hinnannousu hidastui huomattavasti: tavaroissa 4,1 prosenttiin ja palveluissa 4,7 prosenttiin. Palveluinflaatiota heikensivät myös voimakkaat vertailuajankohdan vaikutukset. Matkailu- ja matkustuspalveluihin kohdistuvat hintapaineet näyttävät olevan vaimenemassa.
Useimmat pohjainflaation mittarit ovat edelleen laskussa, mutta euroalueen sisäiset hintapaineet ovat yhä voimakkaat, ja palkkojen nousu voimistaa niitä entistä enemmän. Pitkän aikavälin inflaatio-odotusten mittarit ovat nyt enimmäkseen kahden prosentin tuntumassa. Jotkin indikaattorit ovat silti edelleen koholla ja edellyttävät tarkempaa seurantaa.
Riskiarvio
Talouskasvuun kohdistuvat riskit painottuvat edelleen arvioitua heikomman kehityksen suuntaan. Kasvu voi jäädä heikommaksi, jos rahapolitiikan vaikutukset osoittautuvat odotettua voimakkaammiksi. Myös maailmantalouden kehityksen heikentyminen voi vaimentaa kasvua. Geopoliittista riskiä suurentavat pääasiassa Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa ja Israeliin tehtyjen terrori-iskujen käynnistämä murheellinen konflikti. Ne voivat murentaa yritysten ja kotitalouksien luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen ja vaimentaa kasvua entisestään. Kasvu voi myös olla odotettua vahvempaa, jos edelleen vahvat työmarkkinat ja reaalitulojen kasvu saavat yritykset ja kotitaloudet luottamaan enemmän tulevaisuuteen ja lisäämään kulutusta tai jos maailmantalous kasvaa odotettua voimakkaammin.
Inflaatio voi olla ennakoitua nopeampaa, jos energia ja elintarvikkeet kallistuvat. Geopoliittisten jännitteiden voimistuminen voi saattaa energian hinnat nousuun lähitulevaisuudessa ja lisätä epävarmuutta keskipitkän aikavälin näkymistä. Sään ääri-ilmiöt ja ilmastokriisin laajeneminen voivat johtaa elintarvikkeiden kallistumiseen odotettua enemmän. Inflaatio voi nopeutua keskipitkälläkin aikavälillä, jos sen aletaan odottaa jäävän tavoitettamme nopeammaksi tai jos voittomarginaalit tai palkat nousevat ennakoitua enemmän. Hintapaineet voivat myös laskea etenkin keskipitkällä aikavälillä, jos kysyntä heikkenee esimerkiksi siksi, että rahapolitiikan välittyminen talouteen voimistuu tai taloustilanne muualla maailmassa huononee geopoliittisten riskien kasvun myötä.
Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne
Pitkät korot ovat nousseet tuntuvasti viime kokouksemme jälkeen muiden keskeisten talouksien voimakasta koronnousua myötäillen. Rahapolitiikkamme välittyy yhä voimakkaasti ja laajasti rahoitusoloihin. Pankkien varainhankinta on kallistunut, ja lainojen korot nousivat jälleen elokuussa: yrityslainojen korot 5,0 prosenttiin ja asuntolainojen korot 3,9 prosenttiin.
Euroalueen pankit ilmoittivat tuoreimmassa luotonantokyselyssämme lainakysynnän supistuneen edelleen voimakkaasti kolmannella vuosineljänneksellä, kun investointisuunnitelmia ja asunnonhankintaa vähennettiin korkojen nousun myötä. Lisäksi yritysten ja kotitalouksien luotonsaantikriteerejä kiristettiin entisestään. Pankit kantavat yhä enemmän huolta asiakasriskeistään, ja niiden oma riskinottohalu vähenee.
Luotonannon kasvu on siis heikentynyt entisestään. Yrityslainakannan vuotuinen kasvu on hidastunut jyrkästi: se oli heinäkuussa 2,2 %, elokuussa 0,7 % ja syyskuussa enää 0,2 %. Kotitalouksien lainakannan kasvu vaimeni edelleen. Se oli 1,0 % elokuussa ja 0,8 % syyskuussa. Luotonannon vaimetessa ja eurojärjestelmän taseen pienentyessä lavean rahan (M3) määrä supistui vuositarkastelussa 1,3 % elokuussa – eli enemmän kuin koskaan aiemmin euron aikana. Vielä syyskuussakin se supistui 1,2 %.
Yhteenveto
EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat tuoreimpien tietojen perusteella kutakuinkin aiemman arviomme mukaiset. Inflaation odotetaan yhä pysyvän liian nopeana liian pitkään, ja euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen voimakkaita. Inflaatio hidastui kuitenkin tuntuvasti syyskuussa, mikä johtui osin myös voimakkaista vertailuajankohdan vaikutuksista, ja pohjainflaatiokin on useimpien mittareiden mukaan jatkanut vaimentumistaan. Aiempien koronnostojemme vaikutus välittyy rahoitusoloihin edelleen voimakkaasti. Tämä vaimentaa kysyntää yhä enemmän ja auttaa siten hidastamaan inflaatiota.
Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tämänhetkisen arviomme perusteella katsomme korkojen olevan tasolla, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tuntuvasti inflaation palautumista kohtuullisessa ajassa tavoitteemme mukaiseksi. Tulevilla korkopäätöksillämme varmistetaan, että EKP:n ohjauskorot pitävät rahapolitiikan riittävän rajoittavana niin kauan kuin on tarpeen, jotta inflaatio palautuu tavoitetasolleen kohtuullisen ajan kuluessa. Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin tuoreimpien tietojen perusteella.
Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy talouteen ongelmitta.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.
Rahapoliittisen katsauksen suomenkielistä käännöstä on korjattu 29.11.2023.