Rahapoliittinen katsaus

Lehdistötilaisuus 4.5.2023

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

Inflaatio ei vaikuta vieläkään hidastuvan toivotusti. Inflaatiopaineet eivät ole vaimenneet, joten EKP:n neuvosto päätti tämänpäiväisessä kokouksessaan nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Keskipitkän aikavälin inflaatiokehitys on hyvin samansuuntaista kuin edellisessä kokouksessa ennakoimme. Hinnankorotuspaineita on vielä runsaasti, vaikka inflaatiovauhti on viime kuukausina hidastunut. Aiempien koronnostojemme vaikutus näkyy kuitenkin jo selvästi rahoitusolojen ja rahan määrän kehityksessä euroalueella. Jää vielä nähtäväksi, miten nopeasti vaikutus tuntuu reaalitaloudessa.

Varmistamme korkopäätöksillämme, että ohjauskoroilla pystytään hillitsemään kysyntää riittävästi eikä keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen. Riippuu tilanteen kehityksestä, miten paljon ja kuinka kauan korkoja vielä nostetaan. Pyrimme ennakoimaan inflaatiokehitystä taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta kulloinkin saatavien tietojen pohjalta, seuraamme ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaatiovauhdin kehitystä ja tarkkailemme, miten rahapolitiikan vaikutus näkyy taloudessa.

EKP:n rahapolitiikka vaikuttaa talouteen ensisijaisesti ohjauskorkojen välityksellä. Lisäksi omaisuuserien osto-ohjelmassa annetaan sijoitusten määrän pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti. EKP:n neuvoston tämänhetkisen näkemyksen mukaan on mahdollista, että eurojärjestelmälle palautuvia varoja ei tarvitse enää sijoittaa uudelleen kesäkuun jälkeen.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilasta.

Taloudellinen toiminta

Alustavien tietojen mukaan talous kasvoi euroalueella 0,1 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Energian hinta on laskenut, toimitushäiriöitä on yhä vähemmän, ja yrityksiä ja kotitalouksia tuetaan finanssipolitiikan keinoin. Yksityinen kulutus ei kuitenkaan ilmeisesti ole vielä elpynyt.

Yritysten ja kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on viime kuukausina kohentunut tasaisesti, mutta se on edelleen heikompaa kuin ennen Venäjän oikeutuksetonta sotaa Ukrainaa ja ukrainalaisia vastaan. Kehityksessä on myös toimialakohtaisia eroja. Tavarantuotannossa uusia tilauksia saadaan yhä vähemmän, mutta aiempaa tilauskantaa ei vielä ole ehditty purkaa. Palvelualoilla kehitys on ollut vahvempaa, sillä kysyntä piristyi selvästi rajoitusten poistuessa pandemian jälkeen.

Työmarkkinatilanne on vahva, joten kotitalouksilla riittää tuloja. Työttömyysaste oli maaliskuussa vain 6,5 % eli jälleen poikkeuksellisen hyvä. Työllisyyden kasvu jatkuu, ja työtunteja tehdään kaiken kaikkiaan enemmän kuin ennen pandemiaa. Tehtyjen työtuntien määrä ei keskimäärin kuitenkaan ole kasvanut enää vuoden 2022 puolivälin jälkeen eli se on edelleen pienempi kuin ennen pandemiaa.

Energiakriisin väistyessä valtioiden pitäisi pystyä vähentämään tukitoimia nopeasti. Muuten tuilla saatetaan kasvattaa keskipitkän aikavälin inflaatiopaineita, mikä edellyttäisi aina vain tiukempaa rahapolitiikkaa. Finanssipolitiikalla tulisi pyrkiä kohentamaan tuottavuutta ja samalla pienentää julkisen talouden velkaa. Esimerkiksi energian tuotantokapasiteettia vahvistavilla toimilla voidaan vaikuttaa myös hinnankorotuspaineisiin keskipitkällä aikavälillä. Euroopan komissio on jo laatinut lainsäädäntöehdotuksia, joiden avulla EU:n talouden ohjausjärjestelmää pyritään uudistamaan.

Inflaatio

Eurostatin alustavan arvion mukaan inflaatiovauhti oli huhtikuussa 7,0 % (helmikuussa 8,5 %, maaliskuussa 6,9 %). Energiaerässä inflaatiovauhti on tuntuvasti hitaampi kuin viime vuonna Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Maaliskuussa energia oli 0,9 % edullisempaa kuin vuotta aiemmin, ja huhtikuussakin inflaatiovauhti oli energiaerässä vain 2,5 %. Elintarvike-erässä inflaatiovauhti oli huhtikuussa 13,6 % eli edelleen varsin nopea, mutta vielä maaliskuussa se oli 15,5 %.

Hinnankorotuspaineita on edelleen runsaasti. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti oli huhtikuussa 5,6 % eli hivenen hitaampi kuin maaliskuussa ja lähempänä helmikuisia lukemia. Tavaraerässä inflaatiovauhti alkoi hidastua. Se oli maaliskuussa enää 6,6 % ja huhtikuussa 6,2 %. Palveluerässä inflaatiovauhti oli huhtikuussa 5,2 % (maaliskuussa 5,1 %). Energiakustannusten nousun vaikutus ja aiemmat toimitushäiriöt näkyvät edelleen hinnoittelussa. Etenkin palvelualoilla hintojen nousuun vaikuttavat myös kysynnän lisääntyminen pandemian jälkeen sekä palkankorotukset. Pohjainflaatio on maaliskuisten tietojen mukaan muidenkin mittarien perusteella vielä nopeaa.

Palkankorotuspaineita on yhä enemmän, sillä vahvassa työmarkkinatilanteessa työmarkkinajärjestöt tavoittelevat korotuksia, joiden avulla voitaisiin pienentää nopean inflaation vaikutusta reaalituloihin. Inflaation kiihtyessä tulevaa hintakehitystä on ollut vaikea ennakoida ja monilla aloilla on kasvatettu voittomarginaaleja nostamalla hintoja, kun kysyntää on runsaasti ja tuotteita on ollut tavallista vaikeampaa saada. Useimpien indikaattorien mukaan pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nyt kahden prosentin tuntumassa, mutta osaan indikaattoreista on inflaation nopeutuessa tehty jatkuvia tarkistuksia, jotka edellyttävät seurantaa.

Riskiarvio

Talouskehitys voisi jäädä ennakoitua heikommaksi, jos esimerkiksi uudet jännitteet finanssimarkkinoilla heikentäisivät luottamusta tulevaisuuteen ja rahoitusolot kiristyisivät niiden vuoksi odotettua enemmän. Venäjän sodankäynti Ukrainassa voi vaikuttaa talouskehitykseen vielä merkittävästi. Toimitusvarmuus on kuitenkin parantunut siinä määrin, että jos tilanne jatkuisi yhtä suotuisana, luottamus tulevaisuuteen saattaisi kohentua, jolloin talous voisi kasvaa odotettua nopeammin. Samoin jos työmarkkinatilanne pysyisi yhtä hyvänä kuin nyt, kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen voisi vahvistua ja kulutuksen lisääntyessä talous voisi kasvaa ennakoitua nopeammin.

Inflaatiokehitys voisi lyhyellä aikavälillä osoittautua ennakoitua nopeammaksi etenkin, jos kuluttajahintoja nostettaisiin vielä aiemman kehityksen vuoksi. Venäjän sotatoimet Ukrainassa voivat vaikuttaa energian ja elintarvikkeiden hintakehitykseen. Inflaatio voisi nopeutua keskipitkälläkin aikavälillä, jos inflaatiovauhdin alettaisiin odottaa jäävän EKP:n tavoitetta nopeammaksi tai voittomarginaaleja kasvatettaisiin ja palkkoja nostettaisiin ennakoitua enemmän. Viimeaikaisten palkkasopimusten perusteella on mahdollista, että inflaatio osoittautuu ennakoitua nopeammaksi, jos voittomarginaaleista ei tingitä. Esimerkiksi uudet jännitteet finanssimarkkinoilla voisivat kuitenkin vaimentaa inflaatiota. Etenkin keskipitkällä aikavälillä hinnankorotuspaineita olisi vähemmän, jos pankkien antolainaus hyytyisi tai rahapolitiikan vaikutus alkaisi näkyä taloudessa ennakoitua selvemmin.

Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne

Ennen edellistä kokoustamme finanssimarkkinoilla oli jännitteitä, mutta euroalueen pankit ovat selviytyneet niistä hyvin. EKP:n koronnostot vaikuttavat jo riskittömiin korkoihin ja yritysten (myös pankkien) ja kotitalouksien rahoitusoloihin. Korkojen nousu, lainansaannin vaikeutuminen ja lainojen kysynnän vaimeneminen näkyvät yritysten ja kotitalouksien lainakannan kehityksessä. Tuoreimmassa kyselyssämme pankit totesivat kiristäneensä luotonantokriteereitään enemmän kuin edellisellä kyselykierroksella ennakoitiin, joten antolainaus saattaa vielä vähentyä. Kun lainaa myönnetään vähemmän, myös rahan määrä supistuu.

Yhteenveto

Inflaatio ei vaikuta vielä hidastuvan toivotusti. Inflaatiopaineet eivät ole vaimenneet, joten EKP:n neuvosto päätti tämänpäiväisessä kokouksessaan nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Keskipitkän aikavälin inflaatiokehitys on hyvin samansuuntaista kuin edellisessä kokouksessa ennakoimme. Hinnankorotuspaineita on vielä runsaasti, vaikka inflaatiovauhti on viime kuukausina hidastunut. Aiempien koronnostojemme vaikutus näkyy kuitenkin jo selvästi rahoitusolojen ja rahan määrän kehityksessä euroalueella. Jää vielä nähtäväksi, miten nopeasti vaikutus tuntuu reaalitaloudessa.

Varmistamme korkopäätöksillämme, että ohjauskoroilla pystytään hillitsemään kysyntää riittävästi eikä keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen. Riippuu tilanteen kehityksestä, miten paljon ja kuinka kauan korkoja vielä nostetaan. Pyrimme ennakoimaan inflaatiokehitystä taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta kulloinkin saatavien tietojen pohjalta, seuraamme ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaatiovauhdin kehitystä ja tarkkailemme, miten rahapolitiikan vaikutus näkyy taloudessa.

Käytämme kaikkia rahapolitiikan keinoja tehtävämme mukaisesti, jotta rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen toivotusti ja inflaatio voi vakaantua kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.