Rahapoliittinen katsaus

Lehdistötilaisuus 15.6.2023

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 15.6.2023

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

Inflaatio alkaa rauhoittua, mutta se ei arvioiden mukaan hidastu vieläkään toivotusti. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, ettei inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen. EKP:n neuvosto päätti siksi tämänpäiväisessä kokouksessaan nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä.

Korkopäätöksessä on otettu huomioon, miten inflaation arvioidaan kehittyvän, miten ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti on kehittynyt ja miten hyvin rahapolitiikan vaikutus näkyy taloudessa. Tuoreimmissa eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa keskimääräinen inflaatiovauhti on 5,4 % vuonna 2023 mutta enää 3,0 % vuonna 2024 ja 2,2 % vuonna 2025. Pohjainflaatio on monien mittarien perusteella vielä nopeaa, joskin hinnankorotuspaineet alkavat ilmeisesti vähitellen hellittää. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio on nyt arvioitu nopeammaksi kuin maaliskuisissa asiantuntija-arvioissa sekä tälle että ensi vuodelle, sillä se on ollut ennakoitua nopeampaa ja vahvassa työmarkkinatilanteessa inflaation hidastuminen voi kestää kauemmin kuin muutoin. Sen arvioidaan olevan 5,1 % vuonna 2023 ja 3,0 % vuonna 2024 mutta enää 2,3 % vuonna 2025, joskin silloinkin hivenen nopeampaa kuin edellisissä arvioissa. Talouskasvun arvioidaan jäävän tänä ja ensi vuonna hieman hitaammaksi kuin edellisissä asiantuntija-arvioissa. Kasvuvauhdiksi on nyt arvioitu 0,9 % vuonna 2023 ja 1,5 % vuonna 2024. Vuoden 2025 kasvuvauhti on arvioissa edelleen 1,6 %.

Aiempien koronnostojemme vaikutus näkyy jo selvästi rahoitusolojen kehityksessä ja vähitellen taloudessa laajemminkin. Lainakustannukset ovat nousseet tuntuvasti, ja lainakannan kehitys vaimenee. Rahoitusolojen kiristyessä kysynnän odotetaan vähenevän, ja niin inflaatiovauhti palautuu asiantuntija-arvioissa yhä lähemmäs keskipitkän aikavälin tavoitettamme.

Varmistamme korkopäätöksillämme, että ohjauskoroilla pystytään hillitsemään kysyntää riittävästi eikä inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen. Riippuu tilanteen kehityksestä, miten paljon ja kuinka kauan korkoja vielä nostetaan. Pyrimme ennakoimaan inflaatiokehitystä taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta kulloinkin saatavien tietojen pohjalta, seuraamme ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaatiovauhdin kehitystä ja tarkkailemme, miten rahapolitiikan vaikutus näkyy taloudessa.

EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan omaisuuserien osto-ohjelmassa voidaan heinäkuun alussa lopettaa varojen sijoittaminen uudelleen, kuten jo ennakoitiin.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilasta.

Taloudellinen toiminta

Talouskehitys on ollut euroalueella viime kuukausina heikkoa. Talous supistui 0,1 % sekä viime vuoden viimeisellä että tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yksityisen ja julkisen kulutuksen vaimetessa. Myöhemmin tänä vuonna talouskehitys todennäköisesti vahvistuu, sillä inflaation odotetaan hidastuvan ja toimitushäiriöiden väistyvän. Kehityksessä on silti toimialakohtaisia eroja. Tavarantuotannossa on vaikeuksia, sillä kansainvälinen kysyntä on vähentynyt ja rahoitusolot ovat tiukentuneet euroalueella. Palvelualoilla kehitys on kuitenkin edelleen vankkaa.

Työmarkkinatilanne on edelleen vahva. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä alueelle syntyi lähes miljoona uutta työpaikkaa, ja työttömyysaste oli huhtikuussakin poikkeuksellisen hyvä eli 6,5 %. Tehtyjen työtuntien määrä on kasvanut, mutta se on edelleen pienempi kuin ennen pandemiaa.

Energiakriisin väistyessä valtioiden pitäisi pystyä vähentämään tukitoimia nopeasti. Muuten tuilla saatetaan kasvattaa keskipitkän aikavälin inflaatiopaineita, mikä edellyttäisi aina vain tiukempaa rahapolitiikkaa. Finanssipolitiikalla tulisi pyrkiä kohentamaan tuottavuutta ja samalla pienentää julkisen talouden velkaa. Esimerkiksi energian tuotantokapasiteettia vahvistavilla toimilla voidaan vaikuttaa myös hinnankorotuspaineisiin keskipitkällä aikavälillä. Euroopan talouden ohjausjärjestelmää uudistetaan parhaillaan, ja tuloksia odotetaan pian.

Inflaatio

Eurostatin alustavan arvion mukaan inflaatiovauhti oli toukokuussa 6,1 % (huhtikuussa 7,0 %). Hintakehitys rauhoittui yleisesti. Energia oli toukokuussa taas edullisempaa kuin vuotta aiemmin, vaikka huhtikuussa inflaatio ehti taas nopeutua energiaerässä hetkellisesti. Elintarvike-erässä inflaatiovauhti oli 12,5 % eli edelleen sangen nopea, vaikka sekin on jo alkanut hidastua.

Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti alkoi hidastua jo edelliskuussa. Se oli toukokuussa 5,3 % (huhtikuussa 5,6 %). Tavaraerässä inflaatiovauhti oli 5,8 % (huhtikuussa 6,2 %), eli sekin hidastui edelleen. Pitkästä aikaa myös palvelujen hintakehitys alkoi rauhoittua. Palveluerässä inflaatiovauhti oli toukokuussa 5,0 % (huhtikuussa 5,2 %). Pohjainflaatio on muidenkin mittarien perusteella vielä nopeaa, mutta hinnankorotuspaineet alkavat ilmeisesti vähitellen hellittää.

Hintoja nostetaan energiakustannusten vuoksi edelleen. Etenkin palvelualoilla inflaatiota on nopeuttanut myös kysynnän lisääntyminen pandemian jälkeen. Palkankorotukset aiheuttavat yhä enemmän inflaatiopaineita, joskin osa korotuksista on kertaluonteisia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä työntekijää kohden lasketut työvoimakustannukset kasvoivat 5,2 % ja sopimuspalkat nousivat 4,3 %. Osa yrityksistä on silti pystynyt pitämään toimintansa varsin voitollisena etenkin aloilla, joilla kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Useimpien indikaattorien mukaan pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nyt kahden prosentin tuntumassa, mutta osaa indikaattoreista on seurattava muita tarkemmin, sillä lukemat eivät ole palautuneet entiselleen.

Riskiarvio

Talous- ja inflaatiokehitystä on edelleen vaikea ennakoida luotettavasti. Euroalueen talouskehitys voisi jäädä ennakoitua heikommaksi, jos Venäjän oikeutukseton sodankäynti Ukrainassa ja muut maantieteellis-poliittiset jännitteet vaikeuttaisivat maailmankauppaa entisestään. Talouskehitys voisi olla ennakoitua heikompaa myös, jos rahapolitiikan vaikutus alkaisi näkyä euroalueella arvioitua selvemmin. Rahoitusolot voisivat kiristyä ennakoitua enemmän myös, jos finanssimarkkinoilla ilmenisi taas jännitteitä, jotka heikentäisivät sijoittajien luottamusta tulevaisuuteen. Maailmantalouden kasvun vaimeneminen voisi sekin vaikuttaa euroalueen talouskehitykseen. Talous voisi kasvaa arvioitua nopeammin, jos yritysten ja kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen vahvistuisi ja kulutus lisääntyisi epävarmuuden vähetessä, kun työmarkkinatilanne on vahva.

Inflaatio voisi olla ennakoitua nopeampaa, jos esimerkiksi energia ja elintarvikkeet uhkaisivat taas kallistua Ukrainassa käytävän sodan vuoksi. Inflaatio voisi nopeutua keskipitkälläkin aikavälillä, jos inflaatiovauhdin alettaisiin odottaa jäävän EKP:n tavoitetta nopeammaksi tai voittomarginaaleja kasvatettaisiin ja palkkoja nostettaisiin ennakoitua enemmän. Eri puolilla euroaluetta tehtyjen palkkasopimusten perusteella on aiempaa todennäköisempää, että inflaatio osoittautuu ennakoitua nopeammaksi. Esimerkiksi uudet jännitteet finanssimarkkinoilla voisivat kuitenkin vaimentaa inflaatiota. Etenkin keskipitkällä aikavälillä hinnankorotuspaineita olisi vähemmän, jos kysyntä heikkenisi. Kysyntä voisi vaimeta esimerkiksi, jos rahapolitiikan vaikutus alkaisi näkyä taloudessa ennakoitua selvemmin. Hintakehitys rauhoittuisi nopeammin, jos energiakustannusten aleneminen ja elintarvikkeiden hinnannousun vaimeneminen otettaisiin ennakoitua paremmin huomioon tavaroiden ja palvelujen hinnoittelussa.

Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne

EKP:n koronnostot ovat jo alkaneet vaikuttaa riskittömiin korkoihin ja rahoitusoloihin yleisemminkin. Pankkien varainhankinta vaikeutuu rahoitusehtojen kiristyessä, ja yritysten ja kotitalouksien lainakustannukset nousevat. Yrityksille myönnettävien lainojen keskikorko oli huhtikuussa 4,4 % ja asuntolainojen 3,4 %, eli lainakorot ovat nyt korkeammat kuin pitkään aikaan.

Korkojen nousu, lainansaannin vaikeutuminen ja lainojen kysynnän vaimeneminen näkyvät luotonannon kehityksessä. Yritysten lainakanta kasvoi huhtikuussa edellisvuotiseen verrattuna enää 4,6 %. Lainakanta on kuukausimuutosten perusteella nyt pienempi kuin vielä marraskuussa. Kotitalouksien lainakanta kasvoi huhtikuussa edellisvuodesta 2,5 % mutta oli vain aavistuksen suurempi kuin edelliskuussa. Rahan määrä (lavealla raha-aggregaatilla mitattuna) kasvoi huhtikuussa edellisvuodesta enää 1,9 %, sillä pankkien luotonanto on ollut vaimeaa ja eurojärjestelmän taseen on annettu pienentyä. Raha-aggregaatti on pienentynyt kuukausi kuukaudelta joulukuusta lähtien.

EKP:n neuvosto on jälleen laatinut rahapolitiikan strategian mukaisesti yksityiskohtaisen arvion rahapolitiikan ja rahoitusvakauden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Tilanne ei ole sanottavasti helpottunut rahoitusvakauden kannalta sitten joulukuisen arviomme. Rahoitusolojen tiukentuessa pankkien rahoituskustannukset nousevat ja jo myönnettyihin lainoihin liittyvät luottoriskit kasvavat. Kehitys voisi vaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen, kun lisäksi Yhdysvaltain pankkijärjestelmässä on viime aikoina ollut jännitteitä. Yhteisvaikutus voisi vaimentaa talouskehitystä lyhyellä aikavälillä. Rahoitusalan kriisinsietokykyyn voi vaikuttaa myös heikko kehitys kiinteistömarkkinoilla. Lainakustannusten nousu voisi vaikeuttaa tilannetta, samoin työttömyyden kasvu. Euroalueen pankit ovat kuitenkin vakavaraisia ja kykenevät hyvin selviytymään maksutarpeistaan, joten rahoitusvakauteen liittyvät riskit eivät käytännössä ole erityisen vakavia. Ongelmien kasautumista rahoitusalalla pystytään ehkäisemään parhaiten makrovakauspolitiikalla.

Yhteenveto

Inflaatio alkaa rauhoittua, mutta se ei arvioiden mukaan hidastu vieläkään toivotusti. Tämänpäiväisessä kokouksessa EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä, jotta inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi ei jää liian kauas tulevaisuuteen.

Varmistamme korkopäätöksillämme, että ohjauskoroilla pystytään hillitsemään kysyntää riittävästi eikä keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen. Riippuu tilanteen kehityksestä, miten paljon ja kuinka kauan korkoja vielä nostetaan. Pyrimme ennakoimaan inflaatiokehitystä taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta kulloinkin saatavien tietojen pohjalta, seuraamme ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaatiovauhdin kehitystä ja tarkkailemme, miten rahapolitiikan vaikutus näkyy taloudessa.

Käytämme kaikkia rahapolitiikan keinoja tehtävämme mukaisesti, jotta rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen toivotusti ja inflaatio voi vakaantua kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.