Rahapoliittinen katsaus
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main
Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.
Tämänpäiväisessä kokouksessa EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksiköllä. Tällä peräkkäin jo kolmannella suurella koronnostolla olemme edistyneet merkittävästi rahapoliittisen elvytyksen vähentämisessä. Päätimme nostaa korkoja ja nostamme niitä todennäköisesti vielä lisää, jotta inflaatio palautuisi keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tulevista koronnostoista päätetään kokouskohtaisesti inflaatio- ja talousnäkymien kehityksen perusteella.
Inflaatio on edelleen aivan liian nopeaa ja pysyy tavoitettamme nopeampana pitemmän aikaa. Euroalueen inflaatio oli syyskuussa 9,9 %. Energian ja elintarvikkeiden nopea hinnannousu, tarjontakapeikot ja pandemian jäljiltä elpyvä kysyntä ovat viime kuukausina lisänneet hintapaineita ja nopeuttaneet inflaatiota. Pyrimme nyt rahapolitiikallamme tukemaan vähemmän kysyntää ja estämään riskin siitä, että inflaation aletaan odottaa jäävän nopeaksi pitemmäksi aikaa.
EKP:n neuvosto päätti myös muuttaa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannen sarjan (TLTRO III) ehtoja. Kolmannen sarjan rahoitusoperaatioilla torjuttiin tehokkaasti hintavakauden horjumisen riskiä pandemian akuutissa vaiheessa. Koska inflaatio on nyt odottamattoman ja poikkeuksellisen nopeaa, rahoitusoperaatiot on mitoitettava uudelleen, jotta ne ovat johdonmukainen osa rahapolitiikan laajempaa normalisoitumista ja rahapoliittisten korkojemme nostot välittyvät tehokkaammin pankkien luotonannon ehtoihin. Päätimme näin ollen, että TLTRO III ‑operaatioiden korot muuttuvat 23.11.2022 ja pankeille tarjotaan ylimääräisiä päivämääriä likviditeetin ennenaikaista takaisinmaksua varten.
Lisäksi päätimme muuttaa eurojärjestelmän keskuspankeissa pidetyille luottolaitosten vähimmäisvarannoille maksettavan koron EKP:n talletuskoron mukaiseksi, jotta se vastaisi paremmin rahamarkkinoiden tilannetta.
Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa. TLTRO III -operaatioiden ehtojen muutoksista kerrotaan tarkemmin klo 15.45 Keski-Euroopan aikaa julkaistavassa erillisessä lehdistötiedotteessa. Myös vähimmäisvarannoille maksettavan koron muutoksen teknisistä yksityiskohdista julkaistaan erillinen lehdistötiedote klo 15.45 Keski-Euroopan aikaa.
Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilasta.
Taloudellinen toiminta
Taloudellinen toiminta euroalueella on todennäköisesti hidastunut huomattavasti kolmannella vuosineljänneksellä, ja sen odotetaan heikentyvän entisestään loppuvuonna ja ensi vuoden alussa. Nopea inflaatio vaimentaa kulutusta ja tuotantoa, sillä se pienentää ihmisten reaalituloja ja suurentaa yritysten kustannuksia. Vakavat häiriöt kaasutoimituksissa ovat pahentaneet tilannetta entisestään, ja niin kuluttajien kuin yritysten luottamus on vähentynyt nopeasti, mikä sekin heikentää taloutta. Palvelujen kysyntä vaimenee kasvettuaan voimakkaasti edellisillä vuosineljänneksillä, kun toiminta käynnistyi uudelleen pandemiarajoituksista pahiten kärsineillä toimialoilla. Kyselypohjaisten indikaattorien mukaan teollisuuden uudet tilaukset ovat vähenemässä. Lisäksi maailmantalous kasvaa aiempaa hitaammin, kun etenkin Venäjän Ukrainassa käymän perusteettoman sodan aiheuttama geopoliittinen epävarmuus pitkittyy ja rahoitusolot kiristyvät. Tulokehitys euroalueella huononee, sillä tuontihinnat nousevat vientituloja nopeammin, mikä heikentää ulkomaankaupan vaihtosuhdetta.
Työmarkkinatilanne pysyi kolmannella vuosineljänneksellä hyvänä, ja työttömyysaste oli elokuussa edelleen 6,6 % eli alempi kuin pitkään aikaan. Lyhyen aikavälin indikaattorien mukaan uusia työpaikkoja syntyi vielä kolmannella vuosineljänneksellä mutta jos talouden tila heikkenee, työttömyysaste saattaa vastedes nousta jonkin verran.
Taloutta suojataan nyt energian kallistumisen vaikutukselta finanssipoliittisin tukitoimin. Jotta toimet eivät ruokkisi inflaatiota, ne tulisi pitää tilapäisinä ja kohdentaa tilanteesta eniten kärsiville kotitalouksille. Päättäjien tulisi tarjota kannustimia energiankulutuksen supistamiseen ja energiantuotannon vahvistamiseen. Valtioiden tulisi kuitenkin finanssipoliittisilla toimillaan osoittaa sitoutuneensa supistamaan asteittain julkisen talouden velkasuhdetta. Euroalueen talouden kasvupotentiaalia ja tuotantokapasiteettia tulisi lisätä ja häiriönsietokykyä parantaa rakennepoliittisin toimin, jotta keskipitkän aikavälin hintapaineet vähenisivät. Next Generation EU ‑ohjelmaan kuuluvien investointi- ja rakenneuudistussuunnitelmien ripeä toteutus edistää merkittävästi näiden tavoitteiden saavuttamista.
Inflaatio
Inflaatio nopeutui syyskuussa 9,9 prosenttiin, sillä hinnat nousivat sen kaikissa erissä. Pääsyynä nopeaan inflaatioon oli edelleen energia, jonka hinnat nousivat 40,7 prosenttiin. Yhä suurempi osuus energian hinnannoususta johtuu kaasun ja sähkön kallistumisesta. Inflaatio nopeutui myös elintarvike-erässä ja oli 11,8 %, sillä elintarviketuotanto kallistui kustannusten nousun myötä.
Toimitushäiriöt nopeuttavat vielä inflaatiota viiveellä mutta ovat asteittain vähenemässä. Patoutunut kysyntä nostaa yhä hintoja palvelualoilla mutta aiempaa vaimeammin. Euron kurssin heikentyminen on tuonut oman lisänsä inflaatiopaineisiin.
Hintapaineita on yhä useammilla toimialoilla osin siksi, että energian kallistumisen vaikutus välittyy kaikkialle talouteen. Pohjainflaatio on siis ollut edelleen nopeaa. Ilman elintarvikkeiden ja energian hintoja laskettu inflaatio nopeutui syyskuussa entisestään ja oli 4,8 %.
Palkkakehitys todennäköisesti vahvistuu, sillä työmarkkinatilanne on vankka ja palkkojen odotetaan jonkin verran nousevan nopean inflaation vuoksi. Tuoreimpien palkkatietojen ja viimeaikaisten palkkaratkaisujen perusteella palkkojen nousu voi olla voimistumassa. Useimpien indikaattorien mukaan pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nyt kahden prosentin tuntumassa, mutta osaan indikaattoreista on inflaation nopeutuessa tehty uusia tarkistuksia, jotka edellyttävät jatkuvaa seurantaa.
Riskiarvio
Tuoreimmat tiedot vahvistavat talouden kasvunäkymiin liittyvien riskien painottuvan varsinkin lyhyellä aikavälillä selvästi heikomman kehityksen suuntaan. Riski sodan pitkittymisestä Ukrainassa on edelleen huomattava. Luottamus voi heiketä lisää ja aiheuttaa uusia ongelmia tarjontapuolella. Energian ja elintarvikkeiden hinnat voivat pysyä odotettua korkeampina pitemmän aikaa, ja maailmantalouden heikkeneminen voi hidastaa euroalueen talouskasvua entisestään.
Inflaationäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat pääosin nopeamman inflaation suuntaan, ja lyhyellä aikavälillä niistä suurin on energian vähittäismyyntihintojen nousu. Keskipitkällä aikavälillä inflaatio voi olla odotettua nopeampaa, jos energian ja elintarvikeraaka-aineiden hinnat nousevat ja välittyvät voimakkaammin kuluttajahintoihin, euroalueen talouden tuotantokapasiteetti jatkaa heikkenemistään, inflaation odotetaan olevan pitemmän aikaa tavoitettamme nopeampaa tai palkankorotukset ovat ennakoitua suuremmat. Jos energia halpenee ja kysyntä heikkenee, hintapaineet voivat sen sijaan vähentyä.
Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne
Pankkien varainhankinta kallistuu markkinakorkojen nousun vuoksi, ja yritysten ja kotitalouksien lainakustannukset ovat suurentuneet. Pankkien luotonanto yrityksille on kuitenkin edelleen vankkaa, sillä yritykset tarvitsevat rahoitusta tuotantokustannusten kasvaessa ja ne pyrkivät myös täydentämään varastojaan. Rahoitusinvestointeihin on haettu kuitenkin edelleen aiempaa vähemmän lainaa. Luotonanto kotitalouksille vaimenee, sillä luotonantokriteerit ovat tiukentuneet ja lainankysyntä pienentynyt, kun korot nousevat ja kuluttajien luottamus talouteen on vähäistä.
Pankkien tuoreimman luotonantokyselymme mukaan pankit tiukensivat yleisesti luotonantokriteereitään kolmannella vuosineljänneksellä, sillä ne kantavat nykytilanteessa yhä enemmän huolta talousnäkymien heikkenemisestä ja asiakkaidensa riskeistä. Pankit odottavat luotonantokriteerien tiukentuvan viimeisellä vuosineljänneksellä vielä lisää.
Yhteenveto
Nostimme siis tänään EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksiköllä, ja olemme varautuneet nostamaan niitä vielä lisää, jotta inflaatio palautuisi keskipitkän aikavälin tavoitteemme mukaiseksi. Tällä peräkkäin jo kolmannella suurella koronnostolla olemme edistyneet merkittävästi rahapoliittisen elvytyksen vähentämisessä. Lisäksi teimme kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden ehtoihin muutoksia, jotka edistävät paluuta tavanomaiseen rahapolitiikkaan.
Teemme korkopäätöksemme vastedeskin kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen pohjalta. Olemme valmiita tarkistamaan kaikkia välineitämme mandaattimme rajoissa, jotta inflaatio voi vakaantua tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.