Rahapoliittinen katsaus

Lehdistötilaisuus 14.4.2022

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

Venäjän sotatoimet aiheuttavat valtavaa kärsimystä Ukrainassa ja vaikuttavat myös Euroopan ja koko maailman talouteen. Konflikti ja sen mukanaan tuoma epävarmuus heikentävät tuntuvasti yritysten ja kuluttajien luottamusta. Kaupankäynnin häiriöt aiheuttavat pulaa raaka-aineista ja tuotantopanoksista. Energian ja raaka-aineiden nopea hinnannousu vaimentaa kysyntää ja jarruttaa tuotantoa. Talouden kehitys riippuu ennen kaikkea siitä, miten konflikti etenee ja miten nykyiset pakotteet ja mahdolliset uudet toimet vaikuttavat. Taloudellinen toiminta on kuitenkin alkanut elpyä pandemian kriisivaiheen jälkeen. Inflaatio on nopeutunut huomattavasti, ja se myös pysyy lähikuukausina nopeana lähinnä energiakustannusten huomattavan nousun vuoksi. Inflaatiopaineet ovat voimistuneet monilla toimialoilla.

Tämänpäiväisessä kokouksessa katsoimme edellisen kokouksen jälkeen saatujen tietojen tukevan näkemystämme, että omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP) tehtävät netto-ostot voidaan lopettaa kolmannella vuosineljänneksellä. Nojaudumme rahapolitiikassa jatkossakin tuoreimpiin tietoihin ja kulloiseenkin tilannearvioomme. Tässä hyvin epävarmassa tilanteessa rahapolitiikkaa harjoitetaan joustavasti. Muutoksia tehdään asteittain ja kaikki vaihtoehdot otetaan huomioon. EKP:n neuvosto tekee kaiken tarvittavan, jotta hintavakaus säilyy EKP:n mandaatin mukaisesti ja rahoitusvakaus voidaan turvata.

Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilasta.

Taloudellinen toiminta

Euroalueen talous kasvoi 0,3 % vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä kasvun arvioidaan jääneen heikoksi pääosin pandemiaan liittyvien rajoitusten vuoksi.

Useat tekijät viittaavat siihen, että kasvu pysyy hitaana jonkin aikaa. Sota aiheuttaa epävarmuutta ja murentaa yritysten ja kuluttajien luottamusta. Kun energian ja raaka-aineiden hinnat nousevat nopeasti, myös kotitalouksien elinkustannukset ja yritysten tuotantokustannukset nousevat. Sota on luonut uusia tuotantokapeikkoja, ja myös uudet pandemiaan liittyvät rajoitukset Aasiassa aiheuttavat ongelmia toimitusketjuissa. Joillakin toimialoilla on kasvavia vaikeuksia hankkia tarvittavia tuotantopanoksia, mikä aiheuttaa tuotantohäiriöitä ja ‑katkoksia. Talouden elpymistä kuitenkin myös vahvistavat monet tekijät, kuten finanssipoliittiset tukitoimet ja se, että kotitalouksille on kertynyt pandemian aikana säästöjä. Toiminnan elpyminen pandemiasta pahiten kärsineillä toimialoilla, vahvat työmarkkinat ja työllisyyden kasvu tukevat nekin edelleen tulokehitystä ja kulutusta.

Finanssi- ja rahapolitiikan tuki on erityisen tärkeää vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa. Next Generation EU ‑ohjelmaan kuuluvien investointi- ja uudistussuunnitelmien toteuttaminen nopeuttaa lisäksi onnistuessaan siirtymistä puhtaamman energian käyttöön ja ympäristön kannalta kestävään talouteen. Se voi vahvistaa euroalueen kriisinsietokykyä ja talouskasvua pitkällä aikavälillä.

Inflaatio

Inflaatio oli maaliskuussa 7,5 % eli nopeampi kuin helmikuussa (5,9 %). Energian hinta on noussut sodan syttymisen jälkeen, ja se on nyt 45 % korkeampi kuin vuosi sitten. Energian kallistuminen on edelleen merkittävin inflaatiota nopeuttava tekijä. Markkinapohjaisten indikaattorien perusteella energian hinta pysyy jonkin aikaa korkeana mutta laskee sitten. Myös elintarvikkeet ovat kallistuneet huomattavasti, sillä kuljetus- ja tuotantokustannukset ja etenkin lannoitehinnat ovat nousseet osittain Ukrainan sodan vuoksi.

Hinnat nousevat yhä laaja-alaisemmin, sillä energian kalleus nostaa hintoja monilla toimialoilla. Myös tarjontakapeikot aiheuttavat edelleen hintojen nousupaineita, kun kysyntä normalisoituu taloudellisen toiminnan käynnistymisen myötä. Pohjainflaatio on indikaattorien mukaan nopeutunut viime kuukausina, ja se on nyt yli kaksi prosenttia. Vielä ei ole varmuutta siitä, kuinka pitkään indikaattorit pysyvät näissä lukemissa, sillä hintojen nousun taustalla on ohimeneviä pandemiaan liittyviä tekijöitä ja myös energian kallistuminen vaikuttaa siihen välillisesti.

Työmarkkinatilanne paranee koko ajan. Työttömyysaste oli helmikuussa 6,8 % eli ennätyksellisen alhainen. Monille toimialoille haetaan edelleen uusia työntekijöitä, mikä kertoo työvoiman kysynnän vankentumisesta, mutta palkkojen nousu on vielä kaiken kaikkiaan maltillista. Kun talous alkaa jälleen toimia täydellä teholla, myös palkkakehitys nopeutunee. Pitemmän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien rahoitusmarkkinaindikaattorien ja asiantuntijakyselyjen mukaan kahden prosentin tuntumassa. Osa indikaattoreista viittaa kuitenkin jo siihen, että inflaatio kiihtyy tavoitetta nopeammaksi, joten odotusten kehitystä on seurattava tarkasti.

Riskiarvio

Talouskehitystä uhkaavat riskit ovat lisääntyneet tuntuvasti Ukrainan sodan syttymisen jälkeen. Pandemiaan liittyvät riskit ovat vähentyneet, mutta sota voi huonontaa talouden ilmapiiriä sitäkin enemmän ja pahentaa tuotantohäiriöitä entisestään. Jos energia ei halpene ja luottamus tulevaisuuteen horjuu, kysyntä voi vaimeta, jolloin kulutus ja investoinnit jäävät odotettua vähäisemmiksi.

Inflaatioriskit ovat myös kasvaneet, eli inflaatio voi olla odotettua nopeampaa etenkin lyhyellä aikavälillä. Keskipitkän aikavälin inflaatio voi nopeutua, jos inflaatio-odotukset eivät pysy tavoitteen mukaisina, palkat nousevat ennakoitua enemmän tai tuotanto-olosuhteet hankaloituvat pitemmäksi aikaa. Kysynnän heikkeneminen keskipitkällä aikavälillä voisi taas vähentää hintapaineita.

Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne

Sodan ja pakotteiden seurauksena finanssimarkkinat ovat heilahdelleet rajusti. Markkinakorot ovat nousseet, sillä rahapolitiikassa, makrotaloudellisessa tilanteessa ja inflaatiokehityksessä on odotettavissa muutoksia. Pankkien varainhankintakustannukset ovat edelleen kasvaneet. Rahamarkkinoilla ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut vakavia jännitteitä, ja euroalueen pankkijärjestelmässä on riittävästi likviditeettiä.

Markkinakorkojen nousu on alkanut vaikuttaa myös yritysten ja kotitalouksien pankkilainojen korkoihin, mutta korkotaso on edelleen matala. Luotonanto kotitalouksille ja etenkin asuntolainojen myöntäminen on pysynyt vakaana, ja luotonanto yrityksillekin on tasaantunut.

Tuoreimman pankkien luotonantokyselymme mukaan pankit tiukensivat yritys- ja asuntolainojen myöntämiskriteereitä keskimäärin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kun epävarma tilanne kasvatti huolta laina-asiakkaiden riskeistä. Lainojen myöntämiskriteerien odotetaan vielä tiukentuvan lähikuukausina, sillä pankeissa otetaan huomioon Venäjän Ukrainassa käynnistämien sotatoimien taloudelliset vaikutukset ja energian kallistuminen.

Yhteenveto

Sota Ukrainassa vaikuttaa nyt kielteisesti euroalueen talouteen, ja epävarmuus on lisääntynyt tuntuvasti. Sodan taloudellisen vaikutuksen suuruus riippuu siitä, miten konflikti etenee ja miten nykyiset pakotteet ja mahdolliset uudet toimet vaikuttavat. Inflaatio on nopeutunut huomattavasti, ja se myös pysyy lähikuukausina nopeana lähinnä energiakustannusten huomattavan nousun vuoksi. Pidämme tarkoin silmällä epävarmuustekijöiden kehitystä, seuraamme tiiviisti taloudesta saatavia tietoja ja arvioimme niiden mahdollista vaikutusta keskipitkän aikavälin inflaationäkymiin. Mitoitamme rahapolitiikan aina sen mukaan, millaisia tietoja talouskehityksestä saadaan ja miten ne vaikuttavat tilannearvioomme. Olemme valmiina tarkistamaan kaikkia välineitämme mandaattimme rajoissa ja toimimaan tarpeen mukaan joustavasti sen varmistamiseksi, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.