Rahapoliittinen katsaus
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main
Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.
Euroalueen talouden elpyminen jatkuu ja työmarkkinatilanne kohenee edelleen runsaiden tukitoimien ansiosta. Tämänhetkisen pandemia-aallon vaikutus vaimentanee kasvua kuitenkin vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Joillakin teollisuudenaloilla on yhä pulaa raaka-aineista, laitteista ja työvoimasta. Korkeat energiakustannukset heikentävät tulotasoa ja todennäköisesti myös kulutusta. Jokainen pandemia-aalto kuitenkin vaikuttaa talouteen yhä vähemmän, eli kun tuotantoa ja kulutusta heikentävät tekijät vähitellen väistyvät, talouskasvu voi taas piristyä vahvasti vielä tämän vuoden kuluessa.
Inflaatio on kiihtynyt voimakkaasti viime kuukausina. Se oli tammikuussa jälleen odotettua nopeampaa, kun korkeat energiakustannukset aiheuttivat hintapaineita monilla sektoreilla ja myös elintarvikkeet kallistuivat. Inflaatio pysyy todennäköisesti nopeana odotettua pitempään mutta hidastuu kuitenkin vielä tämän vuoden kuluessa.
EKP:n neuvosto piti voimassa joulukuiset päätöksensä. Niitä koskeva lehdistötiedote julkaistiin tänään kello 13.45. Omaisuuseräostoja siis vähennetään asteittain seuraavina vuosineljänneksinä, ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) netto-ostot päättyvät maaliskuun lopussa. Epävarmassa tilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että rahapolitiikkaa harjoitetaan joustavasti ja kaikki vaihtoehdot otetaan huomioon. EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis tarkistamaan kaikkia välineitään sen varmistamiseksi, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilasta.
Taloudellinen toiminta
Talouskasvu heikkeni loppuvuodesta 2021 ja oli viimeisellä vuosineljänneksellä 0,3 %. Tuotanto palasi kuitenkin viime vuoden lopussa pandemiaa edeltäneisiin lukemiin. Taloudellinen toiminta ja kysyntä pysyvät luultavasti vaimeina myös nyt alkuvuodesta useista eri syistä. Rajoitustoimien vaikutus tuntuu kuluttajapalveluissa etenkin matkailu-, majoitus-, ravintola- ja viihdealoilla, mutta vaikka tartuntoja on edelleen runsaasti, pandemia ei enää haittaa taloutta yhtä paljon kuin aiemmin. Korkeat energiakustannukset heikentävät kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten tuloksia, mikä vähentää kulutusta ja investointeja. Lisäksi joillakin sektoreilla on vielä pulaa raaka-aineista, laitteista ja työvoimasta, mikä vaikeuttaa teollisuustuotteiden valmistusta, viivästyttää rakennushankkeita ja jarruttaa myös joidenkin palvelualojen elpymistä. Tuotantokapeikkojen avautumisesta on jo merkkejä, mutta niitä on vielä jonkin aikaa.
Kasvu vahvistunee tuntuvasti myöhemmin tänä vuonna, kun kotimainen kysyntä vankkenee. Myös työmarkkinatilanne kohenee edelleen: yhä useammilla on työpaikka, ja yhä harvemmat ovat työpaikkojen säilyttämisjärjestelyjen piirissä. Tulojen kasvaessa kotitaloudet voivat kuluttaa enemmän. Maailmantalouden elpyminen sekä finanssi- ja rahapoliittinen tuki edistävät nekin myönteisiä kasvunäkymiä. On tärkeää, että rahapolitiikan rinnalla toteutetaan kohdennettuja ja tuottavuutta parantavia finanssipoliittisia toimia ja rakenneuudistuksia, jotka räätälöidään kunkin euroalueen maan tilanteen mukaan.
Inflaatio
Inflaatiovauhti oli tammikuussa 5,1 % eli hieman nopeampi kuin joulukuussa (5,0 %), ja se pysynee nopeana vielä jonkin aikaa pääasiassa korkeiden energiakustannusten vuoksi. Tammikuussa yli puolet kokonaisinflaatiosta johtui energian korkeasta hinnasta, ja lisäksi energiakustannukset vaikuttavat välillisesti hintoihin muilla sektoreilla. Myös elintarvikkeet ovat aiempaa kalliimpia kausiluontoisten tekijöiden sekä korkeiden kuljetuskustannusten ja lannoitehintojen nousun vuoksi. Lisäksi monien tavaroiden ja palvelujen hinnat ovat nousseet selvästi. Pohjainflaatio on useimpien indikaattorien perusteella vahvistunut viime kuukausina, mutta pandemiaan liittyvien tilapäisten tekijöiden vuoksi kehityksen pysyvyydestä ei ole varmuutta. Markkinaindikaattorien perusteella energian hintakehitys vaimennee vielä tämän vuoden kuluessa ja myös kansainvälisistä toimitushäiriöistä johtuvien hintapaineiden pitäisi väistyä.
Työmarkkinatilanne paranee koko ajan, joskin palkkakehitys on pysynyt yleisesti ottaen vaimeana. Kun talous alkaa jälleen toimia täydellä teholla, myös palkkakehitys nopeutunee. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat markkinaindikaattorien perusteella pysyneet verraten vakaina hieman alle kahdessa prosentissa sitten joulukuisen kokouksemme. Tuoreimpien kyselypohjaisten indikaattorien mukaan inflaation odotetaan vakaantuvan noin kahteen prosenttiin. Näiden tekijöiden tuella pohjainflaation odotetaan nopeutuvan ja kokonaisinflaation asettuvan kestävästi kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi.
Riskiarvio
Talousnäkymiin liittyvät riskit ovat näkemyksemme mukaan edelleen jokseenkin tasapainossa keskipitkällä aikavälillä. Yhtäältä talous voi kasvaa odotettua voimakkaammin, jos kotitaloudet alkavat suhtautua tulevaisuuteen luottavaisemmin ja vähentävät säästämistä. Pandemiaan liittyvä epävarmuuskin on hieman vähentynyt. Toisaalta maailmanpolitiikan jännitteet ovat kiristyneet, ja jos energiakustannukset pysyvät korkeina, niiden vaikutus voi jarruttaa kulutuksen ja investointien piristymistä odotettua enemmän. Talouden ja inflaation kehitys riippuu myös siitä, miten nopeasti tarjonnan esteet väistyvät. Joulukuisen kokouksemme jälkeen etenkin lyhyen aikavälin inflaatioriskit ovat painottuneet odotettua nopeamman kehityksen suuntaan. Inflaatio voi olla arvioitua nopeampaa, jos hintapaineet johtavat ennakoitua suurempiin palkankorotuksiin tai jos talous alkaa toimia täydellä teholla odotettua nopeammin.
Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne
Markkinakorot ovat joulukuisen kokouksemme jälkeen nousseet, mutta pankkien varainhankinnan kustannukset ovat toistaiseksi pysyneet maltillisina. Pankit myöntävät edelleen kotitalouksille ja yrityksille lainoja erittäin matalalla korolla, ja rahoitusolot ovat taloudessa suotuisat. Yritykset ottavat yhä enemmän lyhyt- ja pitkäaikaista lainaa. Kotitalouksien asuntolainakysyntä on vankkaa. Pankkitoiminta on nyt yhtä kannattavaa kuin ennen pandemiaa, ja pankkien taseet ovat pysyneet vahvoina.
Tuoreimman pankkien luotonantokyselymme mukaan yritysten lainakysyntä vahvistui selvästi vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä. Osasyynä oli kasvanut käyttöpääoman tarve, joka johtuu tuotantokapeikoista, mutta lainaa haettiin myös pitempiaikaisiin investointeihin. Pankit myös pitävät luottoriskejä kaiken kaikkiaan verraten pieninä, kun talouden näkymät ovat suotuisat.
Yhteenveto
Euroalueen talouden elpyminen siis jatkuu, vaikka kasvun odotetaankin olevan ensimmäisellä vuosineljänneksellä vielä vaimeaa. Inflaationäkymiin liittyy epävarmuutta, mutta inflaatio pysyy todennäköisesti tavoitettamme nopeampana odotettua pitempään ja hidastuu sitten vielä tämän vuoden kuluessa. Seuraamme tilannetta koko ajan ja arvioimme keskipitkän aikavälin inflaationäkymiä huolella aina uusien tietojen valossa. Olemme tarvittaessa valmiina tarkistamaan kaikkia välineitämme sen varmistamiseksi, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.