Rahapoliittinen katsaus
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main
Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.
Euroalueen talous elpyy edelleen voimakkaasti, vaikkakin jossain määrin aiempaa maltillisempaan tahtiin. Ihmiset suhtautuvat edelleen luottavaisesti tulevaisuuteen ja kuluttavat, mutta joillakin sektoreilla tuotanto kärsii vielä materiaali-, laite- ja työvoimapulasta. Inflaatio nopeutuu nyt lähinnä energian voimakkaan hinnannousun vuoksi mutta myös siksi, että tarjonta elpyy erilaisten rajoitteiden takia hitaammin kuin kysyntä. Arvioimme inflaation nopeutuvan lähiaikoina entisestään mutta hidastuvan sitten ensi vuoden kuluessa.
Markkinakorot ovat nousseet syyskuun alun kokouksemme jälkeen. Yritysten, kotitalouksien ja julkisen sektorin rahoitusolot ovat silti tällä hetkellä suotuisat. Suotuisat rahoitusolot ovat välttämätön edellytys sille, että talouden elpyminen voi jatkua ja pandemian kielteistä vaikutusta inflaatiokehitykseen voidaan hillitä.
Katsomme yhä, että rahoitusolot voidaan pitää suotuisina, vaikka pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (pandemic emergency purchase programme, PEPP) tehtäisiin netto-ostoja maltillisempaan tahtiin kuin tämän vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä.
Myös muut lehdistötiedotteessa kello 13.45 eritellyt toimet pysyvät ennallaan: EKP:n nykyiset ohjauskorot, niiden todennäköistä kehitystä koskeva ennakoiva viestintä, omaisuuserien osto-ohjelman (asset purchase programme, APP) ostot ja uudelleensijoitusperiaatteet sekä pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot. Olemme tarvittaessa valmiina tarkistamaan kaikkia välineitämme sen varmistamiseksi, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoista ja rahataloudesta.
Taloudellinen toiminta
Talous kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä edelleen voimakkaasti, mutta kasvuvauhti vaimeni jonkin verran. Odotamme yhä, että tuotanto ylittää pandemiaa edeltäneet lukemat vuoden loppuun mennessä.
Talous on selvästi vapautumassa pandemian otteesta: onnistuneiden kansanterveydellisten toimenpiteiden ansiosta rajoituksia puretaan ja suuri osa ihmisistä on nyt rokotettu. Yksityinen kulutus vahvistuu etenkin viihde-, ravintola-, matkailu- ja kuljetusaloilla. Ostovoima saattaa kuitenkin lähikuukausina heikentyä energian hinnannousun vuoksi.
Tuotanto ja investoinnit lisääntyvät kotimaisen ja kansainvälisen kysynnän elpymisen myötä, mutta teollisuudessa ei ole vielä riittävästi raaka-aineita, laitteita ja työvoimaa. Toimitusajat ovat venyneet huomattavasti, ja kuljetuskustannukset ja energian hinta ovat nousseet tuntuvasti. Nämä rajoitteet varjostavat lähineljännesten näkymiä.
Työmarkkinatilanne kohenee edelleen. Työttömyys vähenee, ja työpaikkojen säilyttämisjärjestelyjen piirissä on huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin enimmillään viime vuonna. Se vahvistaa ansiokehitystä ja kulutusnäkymiä. Työvoimaa on kuitenkin toistaiseksi vähemmän kuin ennen pandemiaa, eikä tehtyjen työtuntien määrä ole sekään vielä entisellään.
Jotta elpyminen voi jatkua, rahapolitiikan rinnalla tarvitaan edelleen kunnianhimoista, kohdennettua ja koordinoitua finanssipolitiikkaa. Näin voidaan auttaa taloutta sopeutumaan käynnissä oleviin rakennemuutoksiin. Kun Next Generation EU ‑ohjelmaa ja ilmastotavoitteita tukevaa ns. 55-valmiuspakettia (”Fit for 55”) käytetään tehokkaasti, euroalueen maiden elpyminen on voimakkaampaa, tasapuolisempaa ja ympäristön kannalta kestävämpää.
Inflaatio
Inflaatiovauhti oli syyskuussa jo 3,4 %, ja sen arvioidaan vielä nopeutuvan loppuvuodesta. Vaikka inflaatio pysyy nopeana odotettua pidempään, sen odotetaan alkavan hidastua ensi vuoden kuluessa.
Inflaation nopeutumiseen on kolme keskeistä syytä: Energian ja etenkin öljyn, kaasun ja sähkön hinnannousu on ollut erittäin nopeaa. Syyskuussa noin puolet kokonaisinflaatiosta johtui energian kallistumisesta. Lisäksi inflaatiota nopeuttaa se, että taloudellisen toiminnan taas käynnistyttyä kysyntä elpyy tarjontaa nopeammin. Eniten ovat nousseet kuluttajapalvelujen hinnat sekä sellaisten tavaroiden hinnat, joiden tarjonta on kärsinyt toimitushäiriöistä eniten. Inflaatiota nopeuttaa yhä myös vertailuajankohdan vaikutus Saksan arvonlisäveroalennuksen päätyttyä.
Odotamme, että vuoden 2022 kuluessa nämä tekijät väistyvät tai jäävät pois inflaation vuosimuutoksen laskennasta. Kun talous elpyy ja alkaa vähitellen toimia täydellä teholla, palkatkin nousevat ajan myötä. Markkinaindikaattoreiden ja kyselytutkimusten perusteella pitkän aikavälin inflaatio-odotukset lähestyvät kahden prosentin inflaatiotavoitettamme. Kehitys vahvistaa pohjainflaatiota ja edistää inflaation palautumista tavoitteemme mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
Riskiarvio
Elpymisen eteneminen riippuu yhä siitä, miten pandemiatilanne kehittyy ja miten rokotukset etenevät. Talousnäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Toimitushäiriöt ja energian kallistuminen voivat kuitenkin hidastaa talouden elpymistä ja nopeuttaa inflaatiota lyhyellä aikavälillä. Jos toimitushäiriöitä ilmenee edelleen eikä energian hinta laske, elpyminen saattaa hidastua. Hintapaineet voivat kuitenkin voimistua, jos pitkälliset toimitushäiriöt johtavat ennakoitua suurempiin palkankorotuksiin tai jos talous alkaa toimia täydellä teholla odotettua nopeammin. Taloudellinen toiminta voi myös vilkastua arvioitua nopeammin, jos kuluttajien luottamus kasvaa ja säästäminen jää odotettua vähäisemmäksi.
Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne
Talouskasvu ja keskipitkän aikavälin inflaatiokehitys riippuvat edelleen rahoitusolojen pysymisestä suotuisina kaikilla talouden sektoreilla. Markkinakorkojen noususta huolimatta rahoitusolot ovat yhä suotuisat muun muassa siksi, että pankit myöntävät edelleen lainaa kotitalouksille ja yrityksille poikkeuksellisen matalilla koroilla. Luotonanto yrityksille piristyi syyskuussa, mutta sen kehitys on edelleen vaimeaa, sillä yrityksillä on paljon kassavaroja ja yhä enemmän jakamattomia voittoja, mikä vähentää niiden tarvetta turvautua ulkoisiin rahoituslähteisiin. Luotonanto kotitalouksille on pysynyt vankkana, ja etenkin asuntolainojen kysyntä on kasvanut. Tuoreimman pankkien luotonantokyselyn perusteella yrityslainojen ehdot ovat vakaantuneet, sillä pankit arvioivat riskien pienentyneen – ensi kertaa sitten vuoden 2018. Asuntolainojen kohdalla pankit ovat kuitenkin hieman aiempaa varovaisempia ja luotonantokriteereitä on tiukennettu. Pankkien suotuisa rahoitustilanne auttaa pitämään niiden taseet vakaina.
Yhteenveto
Euroalueen talouden vahva elpyminen jatkuu, vaikkakin aiempaa maltillisempana. Energian hinnannousu, kysynnän elpyminen ja toimitushäiriöt kiihdyttävät tällä hetkellä inflaatiota. Inflaation hidastuminen kestää odotettua kauemmin, mutta näiden tekijöiden vaikutuksen pitäisi heiketä ensi vuoden kuluessa. Ennakoimme edelleen inflaation jäävän keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitettamme hitaammaksi. Uudistettu EKP:n ohjauskorkoja koskeva ennakoiva viestintämme ja muut rahapoliittiset toimemme auttavat ratkaisevalla tavalla taloutta siirtymään kestävän elpymisen tielle, jotta inflaatio voi palautua keskipitkällä aikavälillä tavoitteemme mukaiseksi.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.