EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 29.10.2020
Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.
Koronavirustartunnat ovat alkaneet jälleen lisääntyä, mikä asettaa taas haasteita julkiselle terveydenhuollolle ja varjostaa talouden kasvunäkymiä niin euroalueella kuin sen ulkopuolellakin. Tuoreimpien tietojen mukaan euroalueen talouden elpyminen, joka oli kesäkuukausina voimakasta (joskin epätasaista ja vain osittaista), on alkanut vaimentua odotettua nopeammin. Koronavirustapausten lisääntyminen ja samalla tiukentuvat rajoitustoimet vähentävät taloudellista toimintaa ja heikentävät selvästi lyhyen ajan näkymiä. Taloudellinen toiminta on edelleen elpynyt tehdasteollisuudessa mutta vaimentunut selvästi palvelualoilla. Vaikka kotitalouksia ja yrityksiä tuetaan finanssipoliittisin toimin, pandemian vaikutukset työllisyyteen ja tuloihin ovat tehneet kuluttajat varovaisiksi. Lisäksi taseiden heikkeneminen ja kasvava epävarmuus talousnäkymistä vaikeuttavat yritysten investointeja. Energian edullisuus ja hintapaineiden vaimeus pitävät kokonaisinflaation hitaana, kun kysyntä on heikkoa ja työ- ja hyödykemarkkinoilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia.
Maaliskuun alun jälkeisillä rahapoliittisilla toimilla on edistetty rahoitusolojen pysymistä suotuisina euroalueen kaikilla sektoreilla ja kaikissa maissa. Niillä on siis tuettu taloudellista toimintaa merkittävästi ja ylläpidetty hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Riskit painottuvat nykytilanteessa kuitenkin selvästi odotettua heikomman kehityksen suuntaan, joten EKP:n neuvosto tulee arvioimaan tarkasti uusia tietoja esimerkiksi pandemian etenemisestä, rokotteiden saatavuudesta ja valuuttakurssikehityksestä. Joulukuussa julkaistavien euroalueen talousnäkymiä koskevien eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioiden avulla saadaan parempi kuva talouden näkymistä ja riskitasapainosta. EKP:n neuvosto päivittää niiden perusteella oman tilannearvionsa. Se säätää välineitään tilanteen kehittymisen mukaan varmistaakseen, että rahoitusolot pysyvät suotuisina ja tukevat talouden elpymistä, hillitsevät pandemian kielteistä vaikutusta inflaationäkymiin ja edistävät siten symmetrisen inflaatiotavoitteen mukaisesti inflaation palautumista kestävästi lähemmäksi tavoitetta.
Tässä tilanteessa EKP:n neuvosto päätti pitää kasvua tukevan rahapolitiikan linjan ennallaan.
EKP:n ohjauskorot pidetään ennallaan. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.
Ostoja jatketaan pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP), johon on varattu 1 350 miljardia euroa. Ohjelman avulla kevennetään rahapolitiikan linjaa, sillä pandemian on arvioitu heikentäneen inflaationäkymiä. Ostoja tehdään joustavasti, eli niitä voidaan ohjata eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin. Näin EKP:n neuvosto pystyy torjumaan tehokkaasti riskiä, että rahapolitiikan vaikutus ei välittyisi talouteen sujuvasti. Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa tehdään netto-ostoja vielä ainakin kesäkuun 2021 loppuun saakka. Joka tapauksessa ostoja jatketaan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen. PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2022 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.
Omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan ostoja nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa, ja samoin jatketaan lisäostoja, joihin on varattu 120 miljardia euroa käytettäväksi vuoden loppuun mennessä. EKP:n neuvosto odottaa yhä kuukausittaisten omaisuuseräostojen jatkuvan omaisuuserien osto-ohjelmassa niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa. Osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
Rahoitusoperaatioissa tarjotaan edelleen runsaasti likviditeettiä. Etenkin kolmas kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarja on edelleen hyvä rahoituslähde pankeille ja tukee niiden luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille.
Taloudellisessa analyysissa euroalueen BKT supistui neljännesvuositasolla 11,8 % vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Kolmannella vuosineljänneksellä euroalueen talous piristyi huhtikuun pohjalukemien jälkeen vahvasti eli kasvoi noin puolet siitä, minkä se vuoden alkupuoliskolla oli supistunut. Kesän jälkeen koronavirustartunnat ovat kuitenkin lisääntyneet nopeasti ja merkittävästi ja rajoitustoimia on vastaavasti tiukennettu, mikä varjostaa selvästi lyhyen aikavälin näkymiä. Tuoreiden tilastotietojen, kyselytutkimusten ja usein päivitettävien indikaattorien perusteella taloudellinen toiminta vaimentunee merkittävästi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Talouskehityksessä on myös edelleen sektorikohtaisia eroja. Toiminta vaimenee jälleen etenkin palvelualoilla, joihin uudet sosiaaliseen kanssakäymiseen ja liikkuvuuteen kohdistuvat rajoitukset vaikuttavat eniten. Jatkossa epävarmuus pandemian etenemisestä vaimentanee niin työmarkkinoiden, kulutuksen kuin investointienkin elpymistä, mutta euroalueen talouden tukena ovat suotuisat rahoitusolot ja kasvua tukeva finanssipolitiikka.
Kaiken kaikkiaan euroalueen kasvunäkymiin liittyvät riskit painottuvat selvästi odotettua heikomman kehityksen suuntaan. Taustalla ovat pitkälti koronavirustartuntojen viimeaikainen nopea lisääntyminen ja sen myötä rajoitusten tiukentaminen. Pandemian etenemistä ja sen vaikutusta talous- ja rahoitusoloihin on erittäin vaikeaa ennakoida luotettavasti.
Euroalueen vuotuinen inflaatio oli syyskuussa -0,3 % (elokuussa -0,2 %). Syynä oli pääasiassa energian ja muiden teollisuustuotteiden sekä palvelujen heikko hintakehitys. Öljyn hintakehityksen perusteella kokonaisinflaatio pysyy todennäköisesti negatiivisena alkuvuoteen 2021 saakka, kun otetaan huomioon myös arvonlisäveron tilapäinen alentaminen Saksassa. Lyhyellä aikavälillä hintapaineet pysyvät vaimeina myös siksi, että kysyntä on heikkoa (etenkin matkailualoilla), palkkapaineet ovat vähentyneet ja euron valuuttakurssi on vahvistunut. Kun pandemian vaikutus väistyy, kysyntä elpyy kasvua tukevan raha- ja finanssipolitiikan ansiosta, mikä kasvattaa taas inflaatiopaineita keskipitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat markkinaindikaattorien ja kyselytutkimusten perusteella jokseenkin ennallaan eli ne ovat pysyneet vaimeina.
Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli vuoden 2020 syyskuussa 10,4 % (elokuussa 9,5 %) eli jatkuvasti paljon nopeampaa kuin ennen koronaviruspandemiaa. Rahan määrän vahvan kasvun taustalla ovat edelleen euroalueen sisäisen luotonannon kasvu ja eurojärjestelmän jatkuvat omaisuuseräostot sekä varovaisuusnäkökohdat, joiden vuoksi rahaa hallussa pitävällä sektorilla suositaan nyt nopeasti rahaksi muutettavissa olevia sijoituksia. Merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä oli edelleen suppea raha-aggregaatti M1, joka pitää sisällään likvideimmät rahan muodot.
Koronaviruspandemian vaikutus taloudelliseen toimintaan muovasi yhä myös yksityisen sektorin lainakannan kehitystä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti, joka nopeutui pandemian alkukuukausina voimakkaasti, oli syyskuussa 7,1 % eli sama kuin edelliskuussa. Luotonannon kasvu on kuitenkin viime aikoina hidastunut kuukausitasolla. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli syyskuussa 3,1 % (elokuussa 3,0 %), eli se nopeutui hieman. Yksityisen sektorin lainakannan kasvua ylläpitävät edelleen pankkien poikkeuksellisen matalat antolainauskorot.
Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä tehdyn pankkien luotonantokyselyn perusteella luotonantokriteerit tiukentuivat yrityslainojen kohdalla. Vaikka pankit ilmoittivat varainhankinta- ja tasetilanteensa tukevan luotonantoa, yrityslainoihin arvioitiin liittyvän aiempaa suurempia riskejä, mikä saattoi vaikuttaa luotonantopäätöksiin. Kyselyyn osallistuneiden pankkien mukaan yritysten lainakysyntä supistui kolmannella vuosineljänneksellä hätärahoitustarpeen pienennyttyä ja yritysten vähennettyä investointejaan. Kotitalouksien lainakysyntä kasvoi kyselytietojen mukaan nettomääräisesti kolmannella vuosineljänneksellä, ja luotonantokriteerejä aiottiin tiukentaa myös kotitalouksien kohdalla.
Kaiken kaikkiaan EKP:n rahapoliittisia toimia sekä jäsenvaltioiden hallitusten ja EU:n toimielinten käyttöön ottamia toimia tarvitaan edelleen pitämään yllä rahoituksen saatavuutta myös niillä, jotka kärsivät eniten pandemian seurauksista.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on tarpeen, jotta taloudellinen toiminta helpottuu ja inflaatio palautuu vakaasti lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Finanssipolitiikassa vaaditaan yhä rohkeaa ja koordinoitua linjaa euroalueen talouden supistuessa huomattavasti ja yksityisen kulutuksen vähentyessä. Finanssipoliittisten toimien, joilla pandemian aiheuttamaan tilanteeseen vastataan, tulisi olla mahdollisuuksien mukaan tilapäisiä ja tarkkaan kohdennettuja. Yritysten ja kotitalouksien kysynnän heikkous ja kasvanut riski, että elpyminen viivästyy, edellyttävät kuitenkin jäsenvaltioilta finanssipoliittisen tuen jatkamista. Eurooppa-neuvoston hyväksymä työntekijöiden, yritysten ja valtioiden kolmiosainen turvaverkko tarjoaa tärkeää rahoitustukea.
EKP:n neuvosto on hyvin tietoinen Next Generation EU -elpymispaketin merkityksestä ja painottaa, että se on tärkeää saada käyttöön viipymättä. Elpymispaketin varojen käyttö tuottavaan julkiseen kulutukseen edistäisi yhdessä tuottavuutta lisäävän rakennepolitiikan kanssa yhtenäisempää, nopeampaa ja voimakkaampaa elpymistä EU-maissa, parantaisi niiden talouden kestokykyä ja kasvupotentiaalia ja lisäisi siten rahapolitiikan vaikuttavuutta euroalueella. Rakennepolitiikalla on erityisen suuri merkitys puututtaessa pitkäaikaisiin rakenteellisiin ja institutionaalisiin heikkouksiin ja nopeutettaessa siirtymistä ympäristön kannalta kestävään ja digitaaliseen talouteen.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.
Euroopan keskuspankki
Viestinnän pääosasto
Sonnemannstrasse 20, 60314 Frankfurt am Main, Saksa
Puhelinnumero: +49 69 1344 7455, sähköposti: media@ecb.europa.eu
internet: www.ecb.europa.eu
Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.