EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 24.10.2019
Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa olivat läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis sekä EKP:n tuleva pääjohtaja Christine Lagarde. Kerron nyt kokouksen tuloksista.
EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.
Kuten EKP:n neuvoston syyskuisessa kokouksessa päätettiin, omaisuuserien osto-ohjelmassa aletaan jälleen tehdä uusia ostoja: omaisuuseriä ostetaan 1.11.2019 alkaen nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa ostojen jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.
Lisäksi osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
EKP:n neuvosto totesi jälleen, että vahvasti kasvua tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pidemmän aikaa, jotta pohjainflaatio voi vahvistua ja kokonaisinflaation kehitystä voidaan edistää keskipitkällä aikavälillä. Erityisesti ennakoivalla viestinnällä varmistetaan, että rahoitusolojen kehitys myötäilee inflaationäkymien muutoksia. EKP:n neuvosto on joka tapauksessa edelleen valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.
EKP:n neuvoston syyskuisen kokouksen jälkeen saadut tiedot ovat vahvistaneet arviota, että euroalueen talouskehitys on jatkuvasti heikkoa, odotettuakin heikomman talouskehityksen riskit eivät ole väistyneet ja inflaatiopaineet ovat vaimeita. Työllisyyden jatkuva kasvu ja palkkojen nousu tukevat silti edelleen euroalueen talouden kestokykyä. Edellisessä kokouksessa päätettyjen laajojen rahapoliittisten toimien huomattava elvyttävä vaikutus auttaa helpottamaan yritysten ja kotitalouksien lainansaantia entisestään ja edistää siten euroalueen talouskasvua ja kotimaisten hintapaineiden kasvua, mikä tukee inflaatiovauhdin kestävää palautumista lähemmäksi keskipitkän aikavälin tavoitetta.
Taloudellisessa analyysissa voitiin vahvistaa, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2019 toisella neljänneksellä 0,2 % (edellisellä neljänneksellä 0,4 %). Tuoreiden tilasto- ja kyselytietojen mukaan talouskasvu jatkuu hitaana myös vuoden jälkipuoliskolla. Kasvun hidastuminen johtuu pääasiassa siitä, että kansainvälinen kauppa kärsii jatkuvasti sitkeästä maailmanlaajuisesta epävarmuudesta, joka huonontaa edelleen etenkin euroalueen tehdasteollisuuden tilannetta ja vaimentaa investointien kasvua.
Palvelu- ja rakennusaloilla kehitys on kuitenkin edelleen vakaata, vaikka se onkin hidastunut jonkin verran. Euroalueen talouskasvu saa vetoapua suotuisista rahoitusoloista, työllisyyden kasvun ja palkkojen nousun jatkumisesta, varovaisen elvyttävästä finanssipolitiikasta sekä maailmantalouden jatkuvasta (joskin hieman hidastuvasta) kasvusta.
Euroalueen kasvunäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen odotettua hitaamman kasvun suuntaan. Riskit johtuvat erityisesti pitkittyneestä epävarmuudesta, joka liittyy geopoliittisiin tekijöihin, lisääntyvään protektionismiin ja kehittyvien markkinoiden heikkouksiin.
Euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti hidastui syyskuussa 0,8 prosenttiin (elokuussa 1,0 %). Syynä oli pääasiassa elintarvikkeiden ja energian hintainflaation hidastuminen. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan vielä hieman mutta nopeutuvan taas vuoden lopussa. Pohjainflaatio ja inflaatio-odotukset ovat useimpien indikaattorien perusteella pysyneet vaimeina. Vaikka työvoimakustannusten nousupaineet ovat vahvistuneet työmarkkinatilanteen kiristymisen myötä, talouskasvun heikentyminen on jarruttanut kustannuspaineiden vaikutuksen välittymistä inflaatiovauhtiin. Inflaation odotetaan kuitenkin nopeutuvan keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun ja palkkojen vankan nousun tukemana.
Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli elokuussa 5,7 % eli nopeampaa kuin heinäkuussa, jolloin se oli 5,1 %. Lavean rahan jatkuvan kasvun taustalla ovat pankkien luotonanto yksityiselle sektorille ja M3-erien hallussapidon pienet vaihtoehtoiskustannukset. Lavean rahan kasvua vauhdittaa silti edelleen eniten suppea raha-aggregaatti M1.
Yrityslainakannan ja kotitalouksien lainakannan kasvu pysyi vahvana. Sitä tuki kasvua tukevan rahapolitiikan vaikutuksen välittyminen pankkien lainakorkoihin. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui elokuussa 4,3 prosenttiin (heinäkuussa 4,0 %), ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi ennallaan 3,4 prosentissa. Euroalueen pankkien luotonantokyselyn tulokset vuoden 2019 kolmannelta neljännekseltä kertovat luotonantokriteerien hienoisesta keventymisestä ja kotitalouksien lainakysynnän kasvusta. Yrityslainojen kysyntä on pysynyt jokseenkin ennallaan. Kasvua tukeva rahapolitiikka auttaa pitämään pankkien luotonantotilanteen suotuisana ja helpottaa jatkossakin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksensaantia.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on yhä tarpeen, jotta inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi, kokonaiskysynnän tukemiseksi tämänhetkisessä tilanteessa ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakennepoliittisten toimien toteuttamista on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja parantaa talouksien kestokykyä. Vuoden 2019 maakohtaisten suositusten tulisi viitoittaa rakenneuudistuksia.
Finanssipolitiikan saralla euroalueen varovaisen elvyttävä finanssipolitiikka tukee tällä hetkellä talouskasvua jonkin verran. Talouden näkymät kuitenkin heikkenevät, ja ilmassa on jatkuvasti ennakoituakin heikomman kehityksen riski. Maiden, joilla on finanssipoliittista liikkumavaraa, tulisi siksi ryhtyä hyvissä ajoin tehokkaisiin toimiin. Maissa, joissa julkisen talouden velka on suuri, tulisi harjoittaa varovaista finanssipolitiikkaa ja saattaa rakenteellinen rahoitusasema tavoitteen mukaiseksi, jotta automaattiset vakauttajat voivat toimia vapaasti. Kaikkien maiden olisi tehostettava vielä entisestään toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua.
EU:n finanssi- ja talouspoliittisen ohjausjärjestelmän selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn edistämiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto arvostaa meneillään olevaa työtä ja kehottaa ryhtymään päättäväisiin lisätoimiin, jotta pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni saadaan valmiiksi.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.