Valuuttakurssipolitiikka
Eurojärjestelmän rahapolitiikan ensisijainen tavoite on hintavakaus, eikä eurojärjestelmällä ole valuuttakurssitavoitetta. Euro kelluu, eli sen valuuttakurssi määräytyy vapaasti markkinoilla.
![](/globalassets/bof/kuvat/rahapolitiikka/valuuttakurssipolitiikka-1920x1080.jpg?width=1920&height=960&quality=80)
Eurojärjestelmän on mahdollista vaimentaa kurssivaihteluja ostamalla tai myymällä euroja suhteessa muihin valuuttoihin. Mahdolliset valuuttainterventiot toteutetaan hajautetusti kansallisissa keskuspankeissa valuuttakauppavastapuolten kanssa.
EU-maiden valtiovarain- tai talousministerien muodostama Ecofin-neuvosto voi antaa EKP:lle yleisiä valuuttakurssipoliittisia suuntaviivoja. Ne eivät kuitenkaan saa rajoittaa EKPJ:n itsenäistä asemaa tai olla ristiriidassa hintavakaustavoitteen kanssa.
Mahdollisia valuuttaoperaatioita varten Euroopan keskuspankki tarvitsee valuuttavarantoa. Euroalueen kansalliset keskuspankit siirsivät vuoden 1999 alussa osan omista varannoistaan EKP:lle. Siirron kokonaismäärä oli vajaat 40 mrd. euroa, ja siitä 15 % siirrettiin kultana.
Suomen Pankin osuus oli noin 700 milj. euroa. Siirrettyjen varantojen vastineena Suomen Pankilla on EKP:ltä euromääräinen saaminen, jolle EKP maksaa korkoa.
EKP:n nimiin siirrettyjen varantojen sijoittaminen on edelleen kansallisten keskuspankkien vastuulla, mutta niiden sijoituspolitiikasta päättää EKP. Omien varantojensa sijoittamisesta keskuspankit päättävät itse.
Suomen Pankki ylläpitää omaa valuuttavarantoaan mm. EKP:n mahdollisia lisätarpeita sekä muita kansallisia tarpeita varten.