Juho Pitkäranta 16.7.2024
Rahapolitiikan ja euroalueen toimisto vastaa euroalueen talouden ja rahapolitiikan seurannasta ja analyysistä. Toimiston ns. päätuote onkin Suomen Pankin johtokunnalle ennen jokaista EKP:n korkokokousta koostettava rahapolitiikkaraportti. Raportin tarkoituksena on antaa ajantasainen katsaus euroalueen talouden viimeaikaisesta kehityksestä, sekä tarjota keskustelunavauksia ja näkökulmia rahapolitiikkaan ja sen toteutukseen liittyvien aiheiden osalta raportin liitteenä olevien kehikoiden avulla. Lisäksi toimisto tuottaa akateemisempaa tutkimusta rahapolitiikan eri aiheista.
Päädyin syksyllä 2018 opiskelemaan taloustiedettä Turun yliopistoon. Vaikka pääaine tuntui alusta asti oikealta, suuntautuminen sen sisällä muistutti alkuun lähinnä stokastista satunnaiskulkua. Osin sattumusten kautta tie vei kandidaatin tutkinnon aikana makrotalouden eri kursseille sekä matematiikan laajoihin aineopintoihin. Näiden pohjalta erikoistuminen alkoikin nopeasti selkiytymään, ja maisteriopinnot vietin pitkälti makroteorian ja aikasarjaekonometrian parissa graduni käsitellessä rahapolitiikkashokkien identifiointia. Näillä eväillä haku juuri rahapolitiikan ja euroalueen toimiston kesätyöpestiin tulikin luontevasti.
Työskentely toimistolla on ollut monipuolista mutta fokusoitunutta. Kuuden viikon välein pidettävät korkokokoukset rytmittävät toimiston arkea, ja tätä edeltävät pari viikkoa ovatkin rahapolitiikkaraportin dominoimia. Raportin kokoaminen koostuu pitkälti valtavan datamäärän seulomisesta, visualisoinnista ja tulkinnasta. Tämä voi välillä viedä mitä odottamattomimmille vesille, kun yhtäkkiä huomaakin kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitystä seuratessaan perkaavansa eurooppalaisen sektoritilinpidon standardin mukaan tehtäviä FISIM-korjauksia korkotuloihin; näillä kun onkin merkittäviä implikaatioita tilastoitujen tulojen tulkintaan. Talouden seurantaan liittyvä työ on kuitenkin luonteeltaan vähemmän teknistä. Monimutkaisten mallispesifikaatioiden ja kreikkalaisten aakkosten pyörittelyn sijaan seurannassa olennaista on makrotaloudellisten ilmiöiden ja suhteiden intuitiivinen ymmärrys sekä kyky peilata dataa näistä näkökulmista.
Rahapolitiikkaraporttiin liittyvän euroalueen talouden seurannan lisäksi toimistolla tehdään paljon akateemisempaa analyysiä. Kiinnostuksen kohteena olevat tutkimuskysymykset ovat usein varsin yleisluontoisia ja niiden syvällinen tarkastelu vaatii konkreettisen näkökulman ja lähestymistavan valintaa. Tässä tärkeää onkin oma-aloitteinen kyky lähestyä aiheita omien vahvuuksiensa kautta. Olen esimerkiksi itse päässyt hyödyntämään aiempaa aikasarjamallintamiseen liittyvää osaamistani ehdollisten ja ehdottomien ennusteiden vertailuun, ja loppukesäksi suunnitteilla on muutamakin soveltava ekonometrinen projekti. Malliyhtälöiden kreikkalaisten aakkosten pyörittely onkin korostunut ainakin omassa tekemisessä, joskaan se ei ole mitenkään välttämätöntä, mikäli omat vahvuudet analyysin tekoon ovat muualla.
Työssä antoisinta on ollut työntekijöiden osaamiselle asetetut korkeat standardit. Tämä näkyikin jo työhaastattelussa, joka kului perinteisten käsienheiluttelukysymysten sijaan varsin konkreettisissa ja osaamista vaativissa aiheissa. Oman toimiston työntekijöiden joukosta taas löytyy monipuolisesti eri teoreettisten ja empiiristen aihepiirien erikoisosaajia, ja rekrytoinnilla on selkeästi pyritty kokoamaan monipuolinen, toisiaan täydentävän syvän osaamisen kokonaisuus jokapaikanhöylistä koostuvan joukon sijaan. Kesätyöntekijöihin tutustuessa on samoin tullut selväksi, että suuren hakijamäärän ansiosta kuhunkin pestiin on voitu valita kyseiseen rooliin erikoisosaamiseltaan sopiva henkilö generalistin sijaan. Kesätöitä ekonomistitehtäviin hakiessa kannattaakin siis hakea juuri omaan erikoistumiseensa sopivaan pestiin ja korostaa haussa juuri omaa syväosaamistaan. Odotankin innolla loppukesän soveltavampia projekteja ja konkreettisen osaamiseni kehittämisessä niiden parissa!